Saksa ehdottaa €90 miljardin NATO-apua

Saksan ulkoministeri Johann Wadephul ehdotti viime viikolla, että Nato-maat sitoutuisivat yhdessä 90 miljardin euron kahdenväliseen puolustusapuun Ukrainalle. Summa vastaisi EU:n huhtikuussa hyväksymää lainaa. Kolme päivää ennen ehdotusta viisi liittokunnan suurimpiin kuuluvaa taloutta torjui selvästi vaatimattomamman sitovan vähimmäistason. Euroopan turvallisuuspolitiikan avoin kysymys on siksi yksinkertainen: paljonko hallitukset ovat valmiita maksamaan siitä, minkä ne sanovat Ukrainan tarvitsevan?

Ehdotus ja torjunta

Naton ulkoministerikokouksessa Helsingborgissa 22.–23. toukokuuta Wadephul esitti laskelmansa. EU:n 90 miljardin euron Ukrainan tukilaina hyväksyttiin neuvostossa 23. huhtikuuta, kun Unkarin vastustus murtui (Kyiv Independent). Laina kattaa arviolta noin kaksi kolmasosaa Ukrainan rahoitustarpeesta vuosina 2026–2027. Naton päämajassa jäljelle jäävän vajeen arvioidaan olevan noin 40 mrd. euroa (N-TV). Wadephul haluaa liittolaisten täyttävän aukon BKT-painotetuilla kahdenvälisillä sitoumuksilla, joista Yhdysvallat rajattaisiin erikseen ulos (Stern).

Ajoitus oli vaikea. Naton pääsihteeri Mark Rutte oli juuri esittänyt rinnakkaisen mallin, jossa kaikki 32 jäsenmaata sitoutuisivat käyttämään 0,25 % BKT:stään Ukrainan sotilaalliseen apuun. Britannia, Ranska, Italia, Espanja ja Kanada torjuivat ehdotuksen. Vain seitsemän maata tuki sitä (Euromaidanpress, Babel.ua). Rutte myönsi julkisesti: "En usko, että tätä esitetään" heinäkuun huippukokouksessa Ankarassa (EU Perspectives). Jako seuraa maksukykyä. 0,25 prosentin rajan jo täyttävät maat, kuten Alankomaat, Puola, Baltian maat ja Pohjoismaat, painottuvat pienempiin ja turvallisuusuhkaa lähempänä oleviin talouksiin. Torjujat kuuluvat Naton suurimpiin.

Kuka saa rahat

EU:n laina on Ukrainalle koroton. Takaisinmaksu on sidottu Venäjän sotakorvauksiin, joita Moskova ei hyväksy. Jos korvauksia ei saada, kustannus jää jäsenmaiden veronmaksajille (Verkhovna Rada). Komissio allekirjoitti maksatusmuistion 20. toukokuuta. Se avaa tien ensimmäiselle 3,2 miljardin euron erälle, jota odotetaan kesäkuun puolivälissä (EEAS). Rahalla katetaan sekä sotilaallista apua että siviilibudjettia, jotta Ukrainan valtio pystyy pitämään armeijan ja hallinnon toiminnassa samaan aikaan.

"Made in Europe" -ehto edellyttää, että vähintään 65 % puolustustuotteista on peräisin EU:n, Euroopan talousalueen tai Ukrainan tuottajilta (defenceukraine.com, GTAI). Ehto suojaa eurooppalaisia toimitusketjuja. Samalla se ohjaa tilauksia maanosan suurille asevalmistajille.

Romania näyttää, miten mekanismi toimii. Parlamentti hyväksyi 8,33 miljardin euron EU-rahoitteiset puolustushankinnat, joihin kuuluu Lynx-rynnäkköpanssarivaunuja, ilmapuolustusjärjestelmiä ja ammustehtaan rakentaminen (Marketscreener). Pääurakoitsijaksi nousi Saksan Rheinmetall, vaikka Bukarest oli aluksi luvannut valmistuksen olevan "lähes 100-prosenttisesti" paikallista. Puola esittää toisenlaisen kuvan: pääministeri Donald Tuskin mukaan Saksan teollisuus saa vain 0,37 % Puolan ohjelmasta (GTAI). 65 prosentin sääntö pitää puolustusrahan Euroopassa, mutta hyödyt jakautuvat epätasaisesti.

Sama ehto rajoittaa sitä, kuinka paljon EU-lainarahaa voi päätyä ukrainalaisille tehtaille, jos tuotteet eivät täytä alkuperävaatimuksia. Ukrainan puolustusteollisuuden kapasiteetti on kasvanut vuoden 2022 1 miljardista dollarista vuoden 2026 ennakoituun 55 miljardiin dollariin, mutta kapasiteetista on käytössä vain 43 % (CBS News). Pullonkaula ei ole tuotantokyky vaan tilaukset.

Vuoden 2027 jälkeen tulee pudotus

90 miljardin euron laina on kahden vuoden silta. Komission ehdottamassa vuosien 2028–2034 budjetissa Ukrainalle varataan noin 88,9 mrd. euroa seitsemälle vuodelle. Euroopan parlamentin tilaaman selvityksen mukaan todellinen jälleenrakennustarve on 196,5 mrd. euroa kymmenessä vuodessa (EU News Italy). Seuraava monivuotinen budjetti vaatii Eurooppa-neuvostossa yksimielisyyden, eli yksikin jäsenmaa voi estää päätöksen. Sama menettely viivästytti nykyistä lainaa neljä kuukautta Unkarin pidettyä kiinni vastustuksestaan.

Saksa itse aikoo vähentää tukeaan. Sen hyväksytyssä vuoden 2027 budjetissa Ukrainalle varataan 11,6 mrd. euroa, mutta vuodesta 2028 alkaen summa laskee 8,5 miljardiin euroon vuodessa (Euromaidanpress). Wadephul pyytää liittolaisilta suurempia sitoumuksia samaan aikaan, kun Berliini budjetoi pienempiä. Heinäkuun Nato-huippukokous Ankarassa näyttää, muuttuvatko luvut sitoviksi päätöksiksi. Tähänastinen aritmetiikka puhuu epäilyn puolesta: maksuhalukkaat maat ovat liian pieniä, ja riittävän suuret maat eivät halua sitoutua.