Saksan F126-peruutus toi €4.7bn:n vaatimuksen

Saksa lopetti F126-fregattiohjelman kesäkuussa, mutta alusten peruminen ei ratkaissut niiden hintaa. Sopimuksen saanut hollantilainen Damen vaatii nyt Berliiniltä noin 4,7 mrd. euroa sopimuksesta vetäytymisestä (Reuters via n-tv, NOS). Damen vahvisti lähettäneensä korvausvaatimuksen, mutta ei vahvistanut summaa. Luku on peräisin asianajajan kirjeestä, ei tuomioistuimen ratkaisusta.

Kun tilaaja keskeyttää suuren tilauksen puolivälissä, jonkun on maksettava jo leikatusta teräksestä ja toimitetuista laitteista. Sopimus määrää, kummalle lasku kuuluu. Vastuu riippuu siitä, kumpi osapuoli rikkoi sopimusta. Damenin asianajaja Peter Gauweiler katsoo, ettei Berliinillä ollut laillista perustetta päättää hanketta. Hänen tulkintansa mukaan valtion on maksettava tehdystä työstä ja korvattava kulut, joista telakka on vastuussa muille (NOS).

Gauweiler viittaa myös vuoteen 2024, jolloin Saksa käytti sopimukseen sisältynyttä optiota kahden lisäaluksen tilaamiseen, vaikka viivästykset olivat jo tiedossa (Handelsblatt). Hänen mukaansa lisätilaus tekee hallituksesta osavastuullisen aikataulun venymisestä. Tilaus voi heikentää Berliinin perusteluja, mutta se ei osoita, kuka viivästykset aiheutti.

Berliinin näkemys on toinen. Kun puolustusministeriö päätti ohjelman 24. kesäkuuta, se kertoi Damenin ilmoittaneen, ettei yhtiö enää pysty noudattamaan sovittua aikataulua ja taloudellisia ehtoja. Ministeriö lisäsi, ettei ensimmäisen aluksen valmistuminen vuoden 2028 puoliväliin mennessä ollut enää realistista (Saksan puolustusministeriö). Puolustusministeri Boris Pistoriuksen mukaan Damen vaati hankkeen jatkamisen ehdoksi suojaa kaikilta vahingonkorvausvaatimuksilta. Pistorius ei suostunut vaatimukseen (Reuters via n-tv). Hän kiistää Damenin syytöksen ja sanoo, että Saksa saattaa sen sijaan vaatia telakalta noin 2,3 mrd. euroa (Die Zeit).

Menot eivät ole sama asia kuin tappio

Esillä on kolme erilaista lukua, jotka vastaavat eri kysymyksiin. Ensimmäinen kertoo, paljonko Saksa on jo maksanut. Pistoriuksen mukaan summa on noin 2,3 mrd. euroa (Correctiv). Rahalla on hankittu rungon osia, moottoreita, vaihteistoja ja tutkalaitteita. Osa hankinnoista voidaan käyttää uudelleen tai myydä, ja niiden arvo voidaan ottaa huomioon sovinnossa. Koko summa ei siis välttämättä ole menetetty.

Toinen luku kuvaa sitä, mitä alusten valmistuminen olisi maksanut. Se selittää, miksi Berliini vetäytyi hankkeesta. Puolustusministeriön mukaan alusten rakentamisen hinnaksi saksalaisella NVL-telakalla oli esitetty noin 15,2 mrd. euroa (Saksan puolustusministeriö). Summa kattoi vain rakentamisen. Kun mukaan laskettiin aiempi työ ja tukisopimukset, Saksan maksettavaksi olisi ministeriön mukaan tullut yli 18 mrd. euroa (Saksan puolustusministeriö). Kumpikaan luku ei mittaa tappiota. Ne kuvaavat tulevia menoja, joihin Saksa päätti olla sitoutumatta.

Kolmas lukupari muodostuu osapuolten vastakkaisista korvausvaatimuksista. Damenin vaatimus ja Saksan mahdollinen vastavaatimus ovat riidan lähtökohtia. Niiden erotus ei kerro summaa, josta osapuolet olisivat sopineet.

Mihin kustannukset osuvat

Berliini on jo tilannut korvaavia aluksia. Saksan liittopäivien budjettivaliokunta hyväksyi 8. heinäkuuta neljän pienemmän MEKO A-200 -fregatin hankinnan ThyssenKrupp Marine Systemsiltä (TKMS) noin 6,3 mrd. eurolla (Die Zeit). TKMS sai tilauksesta varman työn. Uudet alukset ovat pienempiä, joten niiden hinnasta ei voi päätellä, säästikö F126:n peruminen rahaa.

F126:n osia valmistaneiden telakoiden työt eivät automaattisesti jatku. Peräosan lohkoja valmistanut Peene-Werft työllisti Wolgastissa lähes 500 ihmistä, ja sen työt oli varmistettu vain kesään 2027 asti, kertoo NDR.

Peruminen osui myös ranskalaiseen Thalesiin, joka toimitti hankkeeseen tutkat, sensorit ja taistelujärjestelmät. Yhtiö kirjasi noin 450 milj. euron kertaluonteisen kulun (Thales). Kertaluonteinen kulukirjaus pienentää raportoitua voittoa. Thalesin mukaan suurin osa summasta ei aiheuta välitöntä kassamenoa.

Saksa on sitoutunut korvaaviin aluksiin, mutta F126:n perumisesta aiheutuvien kustannusten määrä on yhä kiistanalainen. Damenin vaatimus tai Berliinin mahdollinen vastavaatimus ei kerro lopullisen tappion suuruutta. Siihen vaikuttavat jo hankitun kaluston arvo sekä sovinnon tai oikeuden ratkaisun ehdot. Jos Saksa häviää sopimuskiistan, veronmaksajat joutuvat maksamaan keskeytyneen fregattihankkeen laskua neljän uuden aluksen lisäksi.