Saksa luo 16 miljardin euron droonistandardin

Boris Pistorius haluaa käyttää vuosikymmenen loppuun mennessä noin 16 mrd. euroa drooneihin, droonintorjuntaan ja elektroniseen sodankäyntiin kaikissa Bundeswehrin eli Saksan asevoimien puolustushaaroissa. Erilliset drooniyksiköt aloittavat heinäkuussa (Tagesschau, DW). Aktionsplan Drohnen on Euroopan tähän asti suurin drooniohjelma. Saksa ei osta vain kalustoa, vaan yrittää määritellä, miltä Naton itäisen sivustan droonivalmiuden pitää näyttää. Juuri siksi liittolaiset seuraavat hanketta varautuneesti.

Ukrainan opetus teollisessa mittakaavassa

Suunnitelman logiikka näkyy Ukrainan rintamalla joka päivä. Halvat miehittämättömät järjestelmät etsivät maaleja, iskevät niihin ja häiritsevät huoltoa. Puolustajan on jatkuvasti havaittava, häirittävä ja ammuttava alas. Droonit ovat keskellä ketjua, jossa aika uhan havaitsemisesta sen tuhoamiseen lyhenee olennaisesti (CFR).

Saksa yrittää ostaa koko ketjun: valvontadrooneja, vaanivia aseita sekä sensoreita ja häirintäjärjestelmiä, joilla vastapuolen droonit pysäytetään.

Eurooppaan vaikutus kulkee kahta reittiä. Naton alueelliset puolustussuunnitelmat sitovat kansalliset joukkorakenteet yhteiseen valmiuteen. Siksi Saksan Liettuaan sijoitettavan prikaatin kalusto vaikuttaa siihen, minkä kanssa liittolaisten on kyettävä toimimaan (NATO).

Toinen reitti on EU:n uusi puolustusrahoitusväline SAFE, Security Action for Europe. Se tarjoaa jäsenmaille halpoja lainoja sotilaskaluston hankintaan, mutta ohjaa samalla yhteisiin teknisiin määrityksiin rahoituksen ehtona (European Parliament). Jos Berliinin vaatimuksista tulee malli, Saksan hankinnat muovaavat markkinaa paljon Saksan rajojen ulkopuolella.

Viisi pääkaupunkia, yksi huoli

Liittolaisten reaktiot kertovat samasta asiasta: se, joka hallitsee arkkitehtuuria, hallitsee markkinaa.

Alankomaat kytkeytyy jo mukaan. Maan puolustusministeriö valitsi Hensoldt Nederlandin uudistamaan 101 CEMA -pataljoonan elektronisen sodankäynnin järjestelmiä. Päivitys liitetään droonintorjuntaan ja eurooppalaiseen yhteishankintaan (Defensie.nl, BNR). Sama ministeriö liittyi myös digitaaliseen droonimarkkinapaikkaan, jonka ensimmäiset ostot tulevat Yhdysvalloista. Se kertoo eron eurooppalaisen omavaraisuuspuheen ja kiireessä tehtyjen hankintojen välillä.

Puola on EU:n suurin drooniviejä, mutta asema on hauras. Puls Biznesun mukaan 97 % Puolan drooniviennistä menee Ukrainaan. Ilman tätä yhtä asiakasta Puola putoaisi Euroopassa kahdeksanneksi. Varsova ehdollistaa uusien MiG-29-hävittäjien luovutuksia Ukrainalle siihen, että se saa vastineeksi ukrainalaista drooniteknologiaa. Se kertoo, ettei Puola pidä omaa osaamistaan riittävänä (Defence24).

Ranska lukee Saksan avausta FCAS/SCAF-hävittäjäohjelman raunioiden kautta. Ranskan ja Saksan yhteinen seuraavan sukupolven hävittäjähanke on käytännössä kaatunut. Pariisi on jäädyttänyt Eurodrone-rahoituksen vuoteen 2035 asti ja suosii omia operatiivisen tason droonejaan. Samalla Dassault ja Airbus kiistelevät avoimesti työnjaosta (Opex360, Zonebourse). Saksa liikkuu kohti suurina määrinä valmistettavia kertakäyttöisiä järjestelmiä. Ranska puolustaa kansallista määräysvaltaa. Tässä kulkee Euroopan puolustusteollisuuden keskeinen jakolinja.

Romania näyttää, mitä tapahtuu, kun raha liikkuu ennen kuin suorituskyky on valmis. Bukarest käytti SAFE-varoja ja allekirjoitti Rheinmetallin kanssa 5,6 mrd. euron sopimuksen lyhyen kantaman ilmatorjunnasta. Toimitukset valmistuvat kuitenkin vasta vuonna 2030 (Rheinmetall, Analisi Difesa). Kun Ukrainan rajan lähellä havaittiin ilma-aluksia 13. kesäkuuta vastaisena yönä, Romanian todellinen vastaus oli hälytys ja kahden italialaisen Eurofighterin nousu ilmaan, ei maasta toimiva droonintorjuntakilpi (Adevărul).

Liettua isännöi Saksan Panzerbrigade 45:tä ja testasi kesäkuussa Pabradėssa drooni- ja droonintorjuntaoperaatioita harjoituksessa, johon osallistui 2 900 sotilasta kahdeksasta maasta (DW). Prikaatin täysi valmius on tarkoitus saavuttaa vuonna 2027. Kun Vilnan alueella havaittiin 13. kesäkuuta droonia muistuttava tutkakohde, vastauksena oli hävittäjien aktivointi. Kohde tunnistettiin lopulta sääpalloksi (LRT). Kesäkuun harjoitukset näyttävät tavoitetason. Sääpallohälytys näyttää nykytilan.

Avoin asiakirja

Saksan suunnitelmasta tulee eurooppalainen valmiustaso vain, jos Berliini julkaisee vaatimukset, joihin liittolaiset voivat kytkeytyä. Muuten kyse on yhdestä suuresta kansallisesta hankintasiilosta.

Toimintasuunnitelman teksti, budjettijako, toimittajalista, yhteentoimivuusmääritykset ja oppi autonomisten järjestelmien ihmiskontrollista ovat yhä julkaisematta (BMVg). Siihen asti Euroopan liittolaisilla on sama kysymys: seurataanko saksalaista standardia, jota ne eivät olleet kirjoittamassa, vai rakennetaanko omia vaihtoehtoja, joihin yksin ei ole varaa.