Saksan 2026 kasvu jää 0.5%:iin

Saksan talousasiantuntijaneuvosto, hallituksen keskeinen riippumaton neuvonantaja, on laskenut vuoden 2026 kasvuennusteensa 0,9 prosentista 0,5 prosenttiin. Kyse on 44 prosentin ennusteleikkauksesta kuudessa kuukaudessa. Euroopan suurin talous supistui jo vuosina 2023 ja 2024, ja on nyt ajautumassa neljänteen peräkkäiseen lähes nollakasvun vuoteen.

Neuvoston puheenjohtajan Monika Schnitzerin mukaan talous kasvaa ylipäätään vain siksi, että valtio lisää puolustus- ja infrastruktuurimenoja. Ilman julkista kysyntää Saksan talous supistuisi.

500 miljardin euron harha

Berliini perusti maaliskuussa 2025 500 miljardin euron erityisrahaston infrastruktuuri- ja ilmastoinvestointeihin. Rahasto jakautuu liittovaltion hankkeisiin (300 mrd. euroa), osavaltioille (100 mrd. euroa) ja ilmastosiirtymärahastoon (100 mrd. euroa). Velka jätettiin Saksan velkajarrun ulkopuolelle. Velkajarru on perustuslaillinen sääntö, joka rajoittaa valtion vuotuista nettovelanottoa.

Rahaston talousvaikutus on jäänyt odotettua pienemmäksi. Saksalainen taloustutkimuslaitos ifo arvioi, että 95 % rahaston kautta vuonna 2025 otetusta uudesta velasta ei lisännyt investointeja. Hallitus siirsi olemassa olevia menoja normaalista budjetista erityisrahastoon. Käytettävissä olleesta 24,3 miljardista eurosta todellinen investointien lisäys oli vain 1,3 miljardia euroa. ifon johtaja Clemens Fuest kuvasi menettelyä budjettiaukkojen paikkaamiseksi velkarahalla.

Sekään raha, joka on aidosti uutta, ei muutu nopeasti rakennushankkeiksi tai tuotantokyvyksi. Euroopan komission mukaan Saksalta puuttuu työvoimaa, suunnittelukapasiteettia ja lupaprosessien nopeutta, jotta suuria investointeja voitaisiin imeä talouteen nopeasti. Raha on olemassa budjettitaulukoissa, mutta se ei ehdi reaalitalouteen siinä tahdissa, jota kasvuennusteet edellyttäisivät.

Energiashokki osuu heikentyneeseen talouteen

Ennusteleikkauksen välitön syy on Iranin konflikti ja Hormuzinsalmen laivaliikenteen lähes täydellinen häiriö. Se on nostanut öljyn ja kaasun hintaa jyrkästi. Talousasiantuntijaneuvosto odottaa nyt inflaation nousevan 3,0 prosenttiin vuonna 2026, kun marraskuun ennuste oli 2,1 %.

Energiashokki osuu talouteen, joka oli jo valmiiksi heikossa kunnossa. Halpa venäläinen kaasu katosi vuoden 2022 jälkeen. Kiinan kysyntä saksalaisille koneille ja autoille on vaimentunut. Sähköautomurros muuttaa autoteollisuuden ansaintaa ja alihankintaketjuja.

Saksan vientivetoinen malli nojasi halpaan energiaan ja vahvaan ulkomaiseen teollisuuskysyntään. Molemmat tukipilarit ovat heikentyneet.

Väestörakenne kiristää laskua

Neuvoston kovin varoitus koskee sosiaalivakuutusta. Saksassa työnantajan ja työntekijän yhdessä maksamat maksut, eli eläke-, sairaus-, työttömyys- ja hoivavakuutusmaksut, ovat jo 42,3 % bruttopalkasta. Ilman uudistuksia osuus nousee 45,4 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä ja 49,7 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä.

Suurin paine tulee sairausvakuutuksesta. Sen menot ovat nousseet vuodesta 2005 lähtien 64 %, mutta tulot vain 31 %. Kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, eläkemaksujen arvioidaan nousevan 18,6 prosentista 21,8 prosenttiin vuoteen 2040 mennessä. Neuvoston mukaan kasvava maksurasitus pienentäisi BKT:tä 0,5–0,9 % vuoteen 2035 mennessä.

Neuvoston jäsen Veronika Grimm tiivisti ongelman suoraan: "Hyvinvointivaltion koon on vastattava maan kasvua. Sosiaalimenoja ei voi jatkuvasti kasvattaa, jos talous ei kasva."

Miksi Euroopan pitää seurata Saksaa

Saksan osuus euroalueen BKT:stä on noin 29 %. Sen pysähtyminen välittyy muualle Eurooppaan toimitusketjujen ja tuontikysynnän kautta. EKP:llä, eli Euroopan keskuspankilla, on edessään vaikea yhdistelmä: johtokunnan jäsen Isabel Schnabel ajaa koronnostoa 11. kesäkuuta energia-inflaation hillitsemiseksi, vaikka Saksan talous tarvitsisi päinvastaista. Kuten Bruegel huomauttaa, EKP ei voi samaan aikaan tehdä ihanteellista rahapolitiikkaa pysähtyneelle Saksalle ja paremmin kestävälle Etelä-Euroopalle, esimerkiksi Espanjalle.

Saksan julkisen talouden alijäämän arvioidaan kasvavan 2,7 prosentista BKT:stä vuonna 2025 4,3 prosenttiin vuonna 2027. Se ylittää EU:n kolmen prosentin rajan. Maa, joka opetti pitkään Etelä-Eurooppaa velkaantumisesta, tekee nyt itse kasvavaa alijäämää ilman vastaavaa kasvua.

Riski muodostuu kehäksi. Heikko kasvu kasvattaa alijäämää. Ikääntymisen kustannukset kiristävät budjettia. Elvytys, jonka pitäisi katkaista kierre, imeytyy osin kirjanpitosiirtoihin ja osin investointikyvyn pullonkauloihin. Berliinin testi on, ehtiikö velkaraha muuttua tuottaviksi investoinneiksi ennen kuin väestörakenteen lasku erääntyy maksettavaksi.