Saksa ottaa Baltian maajohdon vajain joukoin

Münsterissä toimiva 1. saksalais-alankomaalainen armeijakunta ottaa vuoden 2026 puolivälistä alkaen taktisen johdon kaikista Naton maavoimista Virossa ja Latviassa (Saksan puolustusministeriö, Euronews). Päätöksestä sovittiin Naton Haagin-huippukokouksessa vuonna 2025. Saksalle se merkitsee ensimmäistä kertaa johtovastuuta Baltian tavanomaisesta puolustuksesta. Ongelma on, että vastuun tueksi tarvittavat joukot ovat yhä suurelta osin paperilla.

Mitä johto kattaa

1GNC ei ole tilapäisratkaisu. Vuonna 1995 perustettu armeijakunta on johtanut Naton nopean toiminnan joukkojen rotaatioita seitsemän kertaa, ja sen esikunnassa työskentelee noin 400 sotilasta 16 liittolaismaasta (Viron puolustusministeriö). Teoriassa se pystyy johtamaan enintään 50 000 sotilasta (Global Banking and Finance Review).

Uudessa tehtävässä 1GNC johtaa kaikkia Naton ja kansallisia maavoimia Virossa ja Latviassa. Mukana on myös Britannian johtama taisteluosasto Tapan tukikohdassa Virossa (Nato).

Viro on varannut 17 miljoonaa euroa eteen työnnettävää komentopaikkaa varten. Todennäköinen sijainti on Pärnun kaupunki maan länsiosassa (ERR News). Varsinainen pääesikunta jää Münsteriin, yli 1 500 kilometrin päähän alueesta, jota sen on määrä puolustaa.

Saksan puolustusministeri Boris Pistorius kuvasi ratkaisua Bundeswehrin "keskeiseksi rooliksi" ja osoitukseksi Euroopan valmiudesta (Deutschlandfunk). Saksan puolustusministeriön omat henkilöstöluvut antavat varovaisemman kuvan.

Henkilöstövaje

Saksan näkyvin Baltian-hanke on Liettuaan sijoitettava Panssariprikaati 45. Siinä on nyt noin 1 700 sotilasta, kun tavoitevahvuus on 4 800. Käytännössä prikaati on siis vasta noin kolmanneksen kokoinen. Loput tehtävät avautuvat vasta lokakuusta 2026 alkaen, eikä täyttä valmiutta odoteta ennen vuoden 2027 loppua (DBwV).

Koko Bundeswehrissä on noin 120 000 aktiivisotilasta. Tavoite on 280 000 vuoteen 2030 mennessä (Saksan puolustusministeriö).

Maat, joita 1GNC:n on tarkoitus puolustaa, toimivat vielä kapeammilla resursseilla. Viron aktiivipalveluksessa on noin 8 000 sotilasta, joista puolet on vastikään palvelukseen tulleita. Latviassa on 8 400 sotilasta, ei panssarivaunuja eikä taistelulentokoneita (DBwV).

Suwałkin käytävä, Venäjän Kaliningradin ja Valko-Venäjän väliin jäävä kapea maayhteys, yhdistää Baltian maat muuhun Natoon. Sitä suojaa noin 1 200 sotilaan taisteluosasto.

Uudistus järjestää komentoketjun uudelleen. Se ei tuo alueelle uusia joukkoja.

Amerikkalaisen aukon täyttäminen

Ajoitus osuu yhteen Yhdysvaltain vetäytymisen kanssa. Saksan puolustusvoimien komentaja on vahvistanut, että suunniteltu Tomahawk- ja Typhon-pitkän kantaman ohjusten sijoittaminen Saksaan "ei ilmeisesti toteudu" (Breuer Deutschlandfunkin kautta). Naton Vilnan-huippukokouksessa vuonna 2023 hyväksytyt alueelliset puolustussuunnitelmat perustuivat suurempaan Yhdysvaltain joukko-osuuteen. 1GNC paikkaa osan aukosta nopeammalla koordinaatiolla, ei vastaavalla tulivoimalla.

Muutos järjestää myös Euroopan sisäistä valtasuhdetta. Ranskan joukot, jotka ovat Virossa osana Naton Enhanced Forward Presence -järjestelyä eli vuodesta 2017 etulinjan jäsenmaihin sijoitettuja kiertäviä liittolaispataljoonia, siirtyvät nyt Saksan johtoon. Pariisilaisen IFRI-ajatushautomon ranskalaisanalyytikot arvioivat, että Berliini pyrkii Naton eurooppalaisen pilarin kokoavaksi maaksi ja johtajaksi. Saksa kerää operatiivista johtovastuuta sen sijaan, että Eurooppa rakentaisi erillistä omaa suorituskykyä (IFRI).

Päätöstä ei käsitelty Bundestagissa eli Saksan parlamentissa. Valtiosääntöoikeuden tutkijat ovat nostaneet esiin kasvavan ristiriidan: pysyvät eteen työnnetyt sijoitukset ja uudet komentotehtävät käsitellään hallituksen toimivaltana, jolloin parlamentin hyväksyntä kierretään (Verfassungsblog). Edellinen eikä nykyinen hallitus ole testannut kysymystä oikeudellisesti.

Puolustusteollisuus liikkuu nopeammin kuin asevoimat. Rheinmetall rakentaa ammustuotantoa Liettuaan ja Latviaan, mutta tuotanto alkaa vasta vuonna 2027. Ala tarvitsee lähes kaksinkertaisen henkilöstön ja kilpailee samoista insinööreistä ja ohjelmistokehittäjistä teknologiayhtiöiden kanssa (Taylor Wessing).

Saksa on ottanut komentovastuun. Nyt se rakentaa tehtaita armeijalle, jolla ei vielä ole riittävästi henkilöstöä.