Google joutuu vastaamaan tekoälyn vääristä syytöksistä

Aachenin alueoikeus määräsi 24. syyskuuta Googlen lopettamaan väitteet, joiden mukaan saksalainen ylilääkäri olisi tuomittu seksuaalisesta pakottamisesta (KPW, Beck aktuell). Tuomio koski toista henkilöä. Googlelle ilmoitettiin virheestä, mutta yhtiö kieltäytyi poistamasta väitettä. Vielä ei ole ratkaistu, onko Googlella vastaava velvollisuus puuttua tällaisiin virheisiin muualla Euroopassa.

Kaksi miestä, yksi vastaus

Elokuun 28. päivänä kollega haki ylilääkärin nimellä ja viraltapanon keskeyttämistä tarkoittavalla saksankielisellä sanalla. Googlen AI Mode väitti, että ylilääkäri oli tuomittu, erotettu ja saanut kuusinumeroisen sovintokorvauksen (Beck aktuell). Tiedot kuuluivat toiselle entiselle johtajalle samassa sairaalassa.

Tekoäly yhdisti kaksi ihmistä. Sen käyttämät jutut käsittelivät toista miestä, eivätkä maininneet ylilääkäriä. Ylilääkärin mukaan häntä vastaan ei ollut koskaan tehty rikosilmoitusta tai aloitettu oikeusprosessia, eikä häntä ollut tuomittu. Kun hän pyysi Googlea poistamaan vastaukset, yhtiö ilmoitti 15. syyskuuta, ettei se aio tehdä asialle mitään (LHR). Asianajajan lähettämä virallinen vaatimuskirje ei sekään tehonnut.

Mitä Googlen on nyt lopetettava

Määräys koskee vain kolmea yksilöityä versiota väärästä vastauksesta. Se on osoitettu Googlen Euroopan-yhtiölle Google Ireland Limitedille (KPW).

Tuomioistuin katsoi Googlen olevan Störerin. Saksan persoonallisuusoikeudessa termi tarkoittaa tahoa, jonka on lopetettava loukkaus, jos se pystyy siihen, vaikka ei olisi itse aiheuttanut loukkausta. Väärä rikossyyte on vakava ja kiireellinen, joten tuomioistuin ratkaisi asian kuulematta Googlea ensin. Rikkomuksesta voidaan määrätä enintään 250 000 euron sakko, mutta sakkoa ei ole määrätty (LHR).

Saksassa on annettu aiemmin samansuuntainen ratkaisu. Münchenin I alueoikeus käsitteli 28. toukokuuta AI Overview -vastausta, joka yhdisti kaksi paikallista kustantajaa tilauspetokseen (Münchenin tuomio). Tuomioistuimen mukaan Googlen järjestelmä ei vain lainannut lähteitään, vaan yhdisti niiden tiedot uudeksi väitteeksi. Google vastasi tuomioistuimen mukaan tästä väitteestä.

Google valitti Münchenin ratkaisusta, mutta valitus päättyi sovintoon. Ylempi tuomioistuin ei siis arvioinut ratkaisun perusteluja (The Decoder). Molemmat ratkaisut ovat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimista. Ne eivät sido muita tuomioistuimia.

EU-oikeuden avoin kohta

Julkaistuista tiedoista käy ilmi, että Google kieltäytyi poistamasta väitettä, mutta yhtiön perustelua ei kerrota. Sen vahvin mahdollinen argumentti on järjestelmän mittakaava: valtavaa määrää kysymyksiä käsittelevän palvelun jokaista virkettä on mahdotonta tarkistaa etukäteen, ja käyttäjät voivat avata vastauksissa mainitut lähteet.

EU:n digipalvelusäädös vastaa tähän väitteeseen, mutta ei ratkaise kysymystä. Vuonna 2022 hyväksytty säädös määrittää verkkoalustojen vastuita. Se suojaa palveluja, jotka tallentavat tai välittävät muiden julkaisemaa sisältöä. Niillä ei ole yleistä velvollisuutta valvoa sisältöä, eivätkä ne vastaa siitä, jos ne ryhtyvät viipymättä toimiin saatuaan tiedon lainvastaisuudesta (digipalvelusäädös).

Avoin kysymys on, lasketaanko Googlen oman tekoälyn kirjoittama vastaus muiden sisällöksi. Jos lasketaan, Google on palveluntarjoaja, jonka on puututtava asiaan ilmoituksen saatuaan. Muussa tapauksessa Google näyttäytyy väitteen laatijana. EU-tuomioistuin ei ole ratkaissut kysymystä (Lawfare).

Aachenin tuomioistuimen ei tarvinnut ratkaista tulkintakiistaa. Kummallakin tulkinnalla Googlelle oli toimitettu dokumentoidut tiedot väitteen virheellisyydestä, mutta yhtiö jätti sen verkkoon. Tämä on julkaistujen tietojen perusteella tehty tulkinta, ei tuomioistuimen ilmoittama perustelu.

Italian tapaus tarjoaa vertailukohdan. Maan viestintäviranomainen AGCOM pyysi 29. huhtikuuta Euroopan komissiota tutkimaan Google AI Overviewsia ja AI Modea digipalvelusäädöksen järjestelmäriskejä koskevien sääntöjen nojalla (AGCOM). Säännöt velvoittavat suurimmat alustat arvioimaan ja rajoittamaan palveluistaan aiheutuvia haittoja. AGCOMin aloitetta vauhdittivat ennen kaikkea kustantajien huolet lukijoiden menettämisestä, eivät väärät syytökset. Komission tutkinta voisi lisätä painetta Googlen riskienhallintaan. Se ei kuitenkaan yksin ratkaisisi, kuka vastaa tekoälyn esittämästä kunnianloukkauksesta.

Ylilääkäri sai oikeusjutusta sen, mitä tapauksessa oli mahdollista saada: määräyksen lopettaa kolme häntä koskevaa väärää väitettä sen jälkeen, kun Google oli sivuuttanut hänen ilmoituksensa. Euroopassa ei silti ole yhteistä linjaa tekoälyn tuottamien hakuvastausten vastuusta. Muuallakin asianosaiset voivat vedota kansallisiin kunnianloukkaus- ja yksityisyydensuojalakeihin. Kunkin maan tuomioistuimen on kuitenkin ratkaistava erikseen, puhuuko Googlen tekoäly Googlen puolesta. Euroopan laajuinen ratkaisu vaatisi ylemmän kansallisen tuomioistuimen ratkaisun, EU-tuomioistuimen kannanoton tai uutta lainsäädäntöä. Sellaista ei ole vielä tullut.