Googlen €13bn sijoitus ei lisää sähköä

Kuka maksaa Googlen Suomen-datakeskusten sähkön? Yhtiö aikoo investoida Suomeen vähintään 13 miljardia euroa vuosina 2027–2028 ja laajentaa laskentakapasiteettiaan neljässä toimipaikassa (Google, Yle). Samalla Google sopi ostavansa 22 vuoden ajan jopa puolet Loviisan ydinvoimalan tuotannosta (Fortum). Sähkönostosopimus on sitova. Avoimeksi jää, kuinka paljon sähköä Google käyttää ja rakennetaanko kulutusta vastaava määrä uutta tuotantoa.

Mikä sitoo yhtiöitä ja mikä ei

Syyskuun 9. päivänä julkaistiin kolme eri tavoin velvoittavaa järjestelyä. Fortumin kanssa tehty sähkönostosopimus eli pitkäaikainen sopimus sähkön toimituksesta on allekirjoitettu ja kaupallisesti sitova. Toimitukset alkavat vuonna 2028, nousevat puoleen Loviisan kapasiteetista vuoteen 2030 mennessä ja jatkuvat vuoteen 2049. Fortumin oli julkistettava sijoittajille olennainen sopimus. Yhtiön mukaan se parantaa liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuottoa täydellä toimitusmäärällä noin 1,4 prosenttiyksikköä (Fortum).

13 miljardin euron summa on sen sijaan yhtiön investointi-ilmoitus. Google ei ole kertonut, miten rahat jakautuvat toimipaikkojen kesken tai millä aikataululla hankinnat tehdään. Huomattava osa summasta käytetään laskentalaitteisiin, mutta niiden kotimaisuusastetta ei ole ilmoitettu (Aamulehti). Erillisessä aiesopimuksessa selvitetään mahdollista uutta Loviisan ydinreaktoria ja uusiutuvan energian lisärakentamista. Aiesopimus ei velvoita kumpaakaan yhtiötä rakentamaan mitään (Google).

Lähes kaikki sähköntuotanto oli jo olemassa

Sopimuksen kattama ydinsähkö tuotetaan lähes kokonaan nykyisillä voimalaitosyksiköillä. Loviisa sai vuonna 2023 luvan jatkaa toimintaansa vuoteen 2050, ja Fortum oli suunnitellut turbiinien uudistamista jo ennen Google-sopimusta (Fortumin vuoden 2023 käyttölupa). Uuden kumppanuuden ansioksi luetaan vain 10 megawattia lisäkapasiteettia (Fortum). Google on lisäksi tehnyt sopimuksia 629 megawatin maatuulivoimasta Suomessa ja ilmoittanut 94 megawatin akusta (Google). Tuulivoiman megawattiluku kertoo kuitenkin huipputehon hyvissä oloissa, ei vuoden aikana tuotettua energiamäärää. Akun megawatit puolestaan kuvaavat purkaustehoa. Ilman tietoa purkausajasta akun varastointikapasiteettia ei voi arvioida.

Olennaista olisi verrata Googlen datakeskusten vuotuista sähkönkulutusta aidosti uuden tuotannon vuotuiseen energiamäärään. Google ei ole julkaissut kulutusarviota. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid on puhunut kahden gigawatin kapasiteetista, mutta luku tarkoittaa alueverkon vapaata kapasiteettia kaikille datakeskushankkeille, ei yksin Googlen kulutusta (Fingrid).

Hintavaikutus kulkee Pohjoismaiden välillä

Jos sähkön kysyntä kasvaa Suomessa tuotantoa nopeammin, vaikutus leviää naapurimaihin. Pohjois-Ruotsissa mekanismi nähtiin viime tammikuussa. Aurora Line -siirtoyhteys valmistui loppuvuodesta 2025 ja kasvatti maiden välistä siirtokapasiteettia yli 40 % (Svenska kraftnät). Kylmä ja tyyni sää yhdistyi Suomen suureen tuontitarpeeseen, ja sähkön talvinen keskihinta nousi Pohjois-Ruotsin hinta-alueilla 61 euroon megawattitunnilta. Edellisenä talvena hinta oli 16–17 euroa (Svenska kraftnät). Sää selitti suuren osan noususta, ja sama yhteys tuo Suomeen halpaa sähköä olojen kääntyessä. Tapaus osoittaa silti hintakanavan: kun Suomi kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottaa, hintapaine siirtyy myös muualle Pohjoismaihin.

Kuinka suuri osa Googlen miljardeista jää Suomeen?

Googlen tilaaman selvityksen mukaan investoinnit kasvattavat Suomen BKT:tä vuosina 2027–2028 keskimäärin 3,6 miljardilla eurolla vuodessa ja ”tukevat” yli 37 000 työpaikkaa (Google). Luvut eivät kerro, kuinka suuri osa rahasta jää Suomeen. Ulkomailta hankitut palvelimet lasketaan Suomessa tehtäviksi investoinneiksi, vaikka niiden ostohinta virtaa laitevalmistajille ulkomaille. Suomeen jäävät palkat, rakennusyritysten katteet ja kotimaiset palveluostot. Selvitys ei erottele näitä osuuksia. Se ei myöskään täsmennä, tarkoittavatko ”tuetut työpaikat” yhden vuoden aikana täytettyjä tehtäviä, yhteenlaskettuja henkilötyövuosia vai nettolisäystä sen jälkeen, kun muista hankkeista siirtyvät työntekijät on huomioitu.

Irlanti osoittaa, kuinka suureksi datakeskusten sähkönkulutus voi kasvaa. Ne käyttivät vuonna 2025 23 % maan kaikesta mitatusta sähköstä (CSO). Irlannin energiaviranomainen vaatii uusilta datakeskuksilta niiden huippukulutusta vastaavaa, tarvittaessa käynnistettävää sähköntuotantokapasiteettia. Lisäksi 80 % kulutuksesta on katettava uudella, tukemattomalla uusiutuvalla energialla (CRU). Espanjan sääntöluonnos edellyttää kulutuksen ja uusien uusiutuvan energian laitosten tuotannon vastaavan toisiaan tuntitasolla (MITECO). Suomessa vastaavia ehtoja ei ole.

Sähkönostosopimus takaa Fortumille pitkäaikaista liikevaihtoa voimalasta, joka tuottaa huomattavan osan Suomen sähköstä. Google saa sopimuksella perustan puhtaan energian käyttöä koskeville väitteilleen. Suomi ei ole vielä osoittanut, että datakeskusten kulutusta vastaan rakennetaan vastaava määrä uutta tuotantoa tai että kantaverkon vahvistamisesta syntyvät kustannukset maksaa Google eikä sähköverkon muu käyttäjäkunta.