Kreikka jarrutti Venäjä-pakotteita

Azovinmerellä sijaintiaan lähettävien alusten määrä väheni 30. kesäkuuta ja 11. heinäkuuta välillä 55 % (NV.ua/ISW, Adevărul). Venäjä sulki väliaikaisesti Kertšinsalmen ja Donin–Azovin kanavan uusilta alusliikenteen hakemuksilta (Berlingske). Venäjän maatalousministeriö alkoi valmistella maareittejä vientikuljetusten korvaajiksi (Al Jazeera). Olennaisin näyttö ei ole Ukrainan väite vaan Venäjän toiminta: jos alukset katoavat seurantajärjestelmistä ja väylät suljetaan, iskuilla on vaikutusta.

Ukrainan kahden viikon merellinen iskukampanja osuu logistiikkaketjuun, joka pitää polttoaineen, rahdin ja sotilastarvikkeet liikkeessä miehitetyllä Krimillä ja eteläisellä rintamalla. Ukraina pommittaa samaa polttoaine- ja kuljetusverkkoa, jota EU sanoo haluavansa kuristaa pakotteilla. EU:n ongelma on, että pakotepäätös on jumissa.

Mihin Ukraina iskee

Ukraina ei jahtaa yksittäisiä aluksia näyttävyyden vuoksi. Kohteena on järjestelmä alusten takana: polttoainevarastot, jalostamot, tankkerit, lautat, hinaajat ja rannikkorahtialukset, joiden avulla raakaöljy muuttuu dieseliksi ja siirtyy Venäjän joukoille. Saksalaismediassa iskuja on kuvattu yhtäaikaiseksi paineeksi polttoaineen jalostusta, varastointia ja Krimille suuntautuvaa merikuljetusta vastaan (tagesschau, Deutschlandfunk).

Ukrainan ei tarvitse upottaa jokaista alusta. Jos Venäjä joutuu kierrättämään rahtia, hajauttamaan polttoainevarastoja, sulkemaan vesiväyliä ja siirtämään kuljetuksia pidemmille maareiteille, eteläisen rintaman ylläpito kallistuu askel kerrallaan (t-online).

Kiovan mukaan yli 100 alusta on osunut noin yhdeksässä päivässä. Tanskalaiset ja kyproslaiset lähteet ovat toistaneet luvut, mutta merkinneet ne Ukrainan osapuolitiedoksi, jota ei ole vahvistettu riippumattomasti (Politiken, Euronews Greek). Vahvempi näyttö on käyttäytymisessä: alukset häviävät seurannasta, kanavia suljetaan ja varasuunnitelmia kerrotaan julkisesti.

Kreikka estää sen, mihin Ukraina iskee

Ukraina iskee aluksiin ja polttoainekohteisiin. EU yrittää vaikeuttaa saman verkon vakuuttamista, huoltoa ja rahoitusta. EU-suurlähettiläät eivät 15. heinäkuuta päässeet Coreperissa eli neuvoston päätöksiä valmistelevassa pysyvien edustajien komiteassa sopuun 21. pakotepaketista, jonka oli määrä kiristää varjolaivastoa ja nesteytetyn maakaasun kuljetuksia koskevia sääntöjä (Handelsblatt, Baird Maritime).

EU:n ulkopoliittiset pakotteet vaativat yksimielisyyden Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 29 artiklan nojalla. Artikla ohjaa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, ja käytännössä yksikin jäsenmaa voi estää tai vesittää paketin (Article 29 TEU). Kreikka käytti tätä valtaa.

Ateena perusteli kantaansa sillä, että paketti heikentäisi Euroopan kilpailukykyä. Kreikkalaisomisteiset alukset kuljettivat tiettävästi noin 15 % Venäjän raakaöljyn viennistä toukokuussa 2026 ja ansaitsivat vähintään 4 mrd. dollaria kolmen vuoden aikana hintakattojärjestelmän laillisissa puitteissa (Newsit/Reuters, FinanceNews). Ateena vastusti myös rajoituksia, jotka koskisivat Venäjän LNG:n kuljettamista kolmansiin maihin. Kreikan taloudellinen intressi ei ole yleistä puhetta kilpailukyvystä: siihen kuuluu esimerkiksi Dynagas, jonka arktisiin oloihin erikoistunut tankkerilaivasto on rakennettu juuri Jamalin LNG-reittiä varten (Euronews Greece).

Kaupallinen ja poliittinen ristiriita

Romania näyttää, miten sotilaallinen ja sääntelyyn perustuva paine törmäävät toisiinsa. Ukrainan iskut heikentävät Venäjän huoltolinjoja, mikä tukee Naton itäisen sivustan turvallisuutta. Samalla sodan läheisyys kasvattaa riskejä: 5. kesäkuuta ukrainalainen meridrooni räjähti Romanian Constantan satamassa sen jälkeen, kun Kiova oli kertonut menettäneensä hallinnan neljään drooniin todennäköisesti Venäjän elektronisen sodankäynnin vuoksi (Adevărul). Lähellä sotaa myös sivuvahinkojen riski kasvaa, mutta sääntelytoimet riippuvat yhä siitä, mille pakotelistalle alus on kirjattu.

Näytön perusteella voidaan sanoa suoraan: EU:n yksimielisyysvaatimus suojaa tällä hetkellä kaupallisia intressejä samassa merellisessä järjestelmässä, jota Ukraina yrittää häiritä, ainakin siltä osin kuin Kreikan ilmoitetut vastalauseet koskevat merenkulkua ja LNG-kuljetuksia. Droonit etenevät nopeammin kuin diplomatia. Niin kauan kuin 21. pakotepaketti ei mene läpi, EU:n oikeudelliset keinot Venäjän logistiikkakulujen nostamiseksi pysyvät paikallaan, vaikka Ukrainan fyysiset keinot toimivat.