Kreikka jäädytti turvapaikkahakemukset

Lesboksen saarelle saapui 12. kesäkuuta raskaana oleva nainen kumppaninsa kanssa. Samana päivänä EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus tuli käytännössä voimaan. Pari oli lähes kuukauden säilössä ilman rekisteröintiä. Kreikan viranomaiset käsittelivät heidän asiansa vasta, kun oikeusapujärjestö Refugee Support Aegean vei tapauksen tuomioistuimeen. Manner-Kreikassa äiti ja kaksi lasta yrittivät varata ajan ministeriön digitaalisesta järjestelmästä, joka oli ollut pois käytöstä 12. kesäkuuta lähtien. Kun äiti meni paikalle, häntä ei päästetty sisään. Hänet pidätettiin ja siirrettiin säilöönottoon (RSA).

Kyse ei ole yksittäisistä häiriöistä. Kreikan turvapaikkahakemusten rekisteröinti on käytännössä jäädytetty EU-sopimuksen voimaantulon jälkeen, kertovat NEWS 24/7 sekä RSA:n ja Collective Aidin kenttäseuranta. Maahanmuuttoministeri Thanos Plevris sanoi in.gr:lle, että hallitus noudattaa linjaa "vankila tai palautus" poikkeuksetta. Ilmaus sekoittaa ryhmät, jotka EU:n turvapaikkaoikeus erottaa toisistaan: suojelua hakeva ihminen, kielteisen päätöksen saanut ja palautusta odottava henkilö sekä erillisellä oikeusperusteella säilöön otettu eivät ole sama asia.

Rekisteröinti on sopimuksen ensimmäinen lenkki. Kreikka katkaisi sen.

EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus on joukko toisiinsa kytkeytyviä asetuksia, joilla yhdenmukaistetaan turvapaikanhakijoiden käsittely ensikohtaamisesta lopulliseen päätökseen. Sen operatiivinen vaihe alkoi 12. kesäkuuta 2026 (Euroopan komissio). Järjestelmä toimii vain, jos ihmiset pääsevät rekisteröitymään. Rekisteröinti avaa tien seulontaan, turvapaikkamenettelyyn tai palautusprosessiin ja kaikkiin myöhempiin vaiheisiin.

Kreikka sulki portin. ECRE:n tuore maaraportti oli jo ennen sopimuksen käynnistymistä kuvannut hallinnollista säilöönottoa ja rajoitettua pääsyä turvapaikkamenettelyyn (ECRE/AIDA). Kesäkuun 12. päivän jälkeen tilanne heikkeni. Collective Aid raportoi heinäkuun lopulla Lesbokselta, ettei uusia seulontalomakkeita ollut vieläkään otettu käyttöön ja että 70–100 odottajasta vain muutama oli käsitelty (Collective Aid).

EU-oikeus on tältä osin selvä. Turvapaikkamenettelydirektiivi velvoittaa jäsenmaat rekisteröimään turvapaikkapyynnöt 3–10 työpäivässä. Vastaanottodirektiivi kieltää säilöönoton pelkästään sillä perusteella, että henkilö hakee turvapaikkaa. EU-tuomioistuin on jo tuominnut jäsenmaan siitä, että pääsy turvapaikkamenettelyyn tehtiin käytännössä mahdottomaksi (CJEU C-808/18). Se on myös linjannut, että maahanmuuttoon liittyvä säilöönotto edellyttää todellista tuomioistuinvalvontaa, ei järjestelmää, jossa säilössä olevan on itse riitautettava kohtelunsa päästäkseen oikeuksiinsa (FRA on CJEU C-150/24).

Komissio kehui valmiutta. Kenttä kertoi muuta.

Euroopan komissio julkaisi 16. heinäkuuta alustavan arvion, jossa se kiitti Kreikan valmiutta panna sopimus täytäntöön. Samassa kuussa RSA ja Collective Aid dokumentoivat rekisteröinnin jäätymisen, toimimattomat digijärjestelmät ja turvapaikanhakijat, joiden ainoa reitti järjestelmään kulki oikeusprosessin kautta (RSA, Collective Aid). Ero virallisen arvion ja kenttähavaintojen välillä osoittaa, että komissio oli valmis kehumaan valmiutta ennen kuin sääntöjen noudattamista oli kunnolla testattu.

Komissiolla on nyt konkreettinen valinta edessään. Rekisteröinnin jäädyttäminen, rikkoutuneet digipalvelut ja kaavamainen säilöönotto voivat muodostaa niin vakavan rikkomuksen, että komission olisi käynnistettävä rikkomusmenettely. Se on EU:n keino pakottaa jäsenmaa noudattamaan unionin oikeutta. Jos komissio ei reagoi dokumentoituihin tapauksiin, sopimuksen oikeusturvat jäävät koristeiksi. Lain mukaan turvapaikanhakijalla on oikeus rekisteröintiin, yksilölliseen säilöönottopäätökseen ja tuomioistuinvalvontaan. Kreikan käytäntö tarjoaa säilöönottoa siihen asti, kunnes ihminen onnistuu riitauttamaan kohtelunsa. Komission on vastattava, kumpaa versiota sopimuksesta se aikoo valvoa.