Kreikka maksaa turvapaikanhakijoiden lähdöistä

Voiko oikeuksistasi kertova asianajaja saada lisämaksun, jos luovut niistä? Kreikan hallituksen tuore päätös rakentuu juuri tämän kannustimen varaan. Uusi yhteisministeriön päätös maksaa asianajajalle ylimääräiset 250 euroa, jos hänen neuvomansa turvapaikanhakija poistuu Kreikasta vapaaehtoisesti. Kreikan asianajajaliittojen mukaan järjestely muuttaa oikeudellisen neuvonnan palautuskannustimeksi (Government Gazette PDF, In.gr). Mikään EU:n toimielin ei ole vielä arvioinut, onko malli turvapaikkalainsäädännön mukainen.

Miten bonus toimii

Päätös 120961/2026 korvaa kansalaisjärjestöt yksityisillä asianajajilla turvapaikanhakijoiden ensimmäisen vaiheen oikeudellisessa neuvonnassa. Asianajajat liittyvät Ateenan asianajajaliiton kautta ylläpidettävään rekisteriin ja saavat yhdestä neuvontakerrasta 160 euroa arvonlisäveron lisäksi (ProtoThema English).

Kiistanalainen osa koskee rajamenettelyssä olevia hakijoita. Rajamenettely on nopeutettu prosessi, jota Kreikka käyttää EU:n ulkorajoilla. Jos viranomaiset katsovat, ettei hakijalla ole "vahvaa pakolaisprofiilia", asianajajalle maksetaan vielä 250 euroa arvonlisäveron lisäksi, jos hakija poistuu Kreikasta kahden kuukauden kuluessa (Ethnos). Päätös ei määrittele, kuka arvion tekee tai millä perusteilla. Maksu ei synny lähtöaikeesta, vaan toteutuneesta poistumisesta.

Hallituksen perustelu on yksinkertainen: oikeudellisen neuvonnan pitää olla pätevien asianajajien käsissä, ja vapaaehtoinen paluu on EU-oikeudessa tunnustettu menettely (Return Directive 2008/115/EC). Molemmat pitävät paikkansa. Ongelma on maksun ehdossa. Kreikan asianajajaliittojen koordinaatiokomitea ilmoitti, etteivät asianajajat osallistu järjestelmään, ellei bonuspykäliä kumota. Eräässä kreikkalaisraportissa mallia kuvattiin logiikaksi, jossa asianajajia pyydetään mukaan "päiden metsästykseen" (In.gr). Ammattikunnan peruste on selvä: jos asianajaja saa enemmän rahaa silloin, kun asiakas luopuu asiastaan, asianajajan taloudellinen etu voi olla ristiriidassa asiakkaan edun kanssa.

Neuvontakerrat eivät ole varsinaista oikeudellista edustamista. Kreikkalaismediat kuvaavat neuvontaa, jota voidaan antaa etänä ja vähintään 15 hengen ryhmissä. Sisältö koskee menettelyoikeuksia, velvollisuuksia ja paluuvaihtoehtoja (Newsbeast). Jos hakija tulee maasta, jonka kansalaisten turvapaikkahakemuksista hyväksytään alle 20 prosenttia, neuvontaan kuuluu myös tieto luvattoman maahantulon tai oleskelun rikosoikeudellisista seuraamuksista.

EU voi kirjata oikeudet lakiin. Kreikka päättää, miltä ne tuntuvat tiskillä.

EU:n turvapaikkalainsäädäntö turvaa oikeuden saada tietoa, käyttää oikeudellista neuvonantajaa ja valittaa kielteisestä päätöksestä (Directive 2013/32/EU). Uusi turvapaikkamenettelyasetus, eli EU:n hiljattain hyväksytyn maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksen keskeinen osa, laajentaa rajamenettelyjä mutta säilyttää nämä takeet (Regulation (EU) 2024/1348). EU-oikeus ei kiellä kertomasta hakijalle, että paluu on vaihtoehto. Jännite syntyy siitä, että asianajajan lisäkorvaus maksetaan vasta hakijan lähdettyä.

Kysymys ei koske vain Kreikkaa. Maahanmuutto- ja turvapaikkasopimus siirtyi täytäntöönpanovaiheeseen vuoden 2026 puolivälissä. Sen lupaus on nopeampi käsittely, jota tasapainottavat yksilölliset oikeusturvatakeet (European Commission Home Affairs). Kreikka on yksi EU:n keskeisistä ulkorajavaltioista, ja se käsittelee hakemuksia sopimuksen uusien nopeutettujen sääntöjen alla. Juuri tällaiset kansalliset ratkaisut ratkaisevat, toimivatko oikeusturvatakeet käytännössä. Saatavilla olevan näytön perusteella bonus luo vakavan ristiriidan EU:n turvapaikkatakeiden kanssa, vaikka todettua rikkomusta ei vielä ole.

Euroopan komissio, EU:n turvapaikkavirasto EUAA, joka seuraa jäsenmaiden turvapaikkajärjestelmiä, eikä mikään tuomioistuin ole ottanut järjestelyyn kantaa (EUAA Asylum Report 2026). Kreikan hallintotuomioistuimet voisivat käsitellä yksittäisen valituksen. Komissio voisi aloittaa rikkomusmenettelyn. EUAA voisi nostaa eturistiriidan esiin seuraavassa raportissaan. Mikään näistä ei ole vielä tapahtunut.

Italia näyttää saman riskin toisessa muodossa. Europarlamentaarikot ja kansalaisjärjestöt ovat syyttäneet Italian ja Albanian välisiä siirtolaisten käsittelykeskuksia läpinäkymättömyydestä ja asianajajien pääsyn rajoittamisesta (Euronews Italy). Terveysalan ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät varoittavat, että seulonta puristetaan poliisin hallitsemiin tiloihin ja tiukkoihin aikarajoihin (Questione Giustizia). Italiassa ei ole Kreikan kaltaista tulokseen sidottua bonusta. Vaikutus voi silti olla samansuuntainen: muodolliset oikeudet säilyvät, mutta menettely rakennetaan niin tiukaksi, että niiden käyttäminen vaikeutuu.

Mitä ei vielä tiedetä

Täytäntöönpanosta ei ole vielä tietoja. Ei tiedetä, kuinka moni neuvontakerta on yksilöllinen eikä ryhmämuotoinen. Ei tiedetä, kuinka moni hakija saa tulkkauksen. Ei tiedetä, kuinka usein 250 euron lisämaksu toteutuu. Ilman näitä lukuja ei voida arvioida, ohjaako bonus asianajajien tai hakijoiden käyttäytymistä vai jääkö vaikutus vähäiseksi.

Eniten asia koskee niitä, jotka näkyvät keskustelussa vähiten. Ratkaiseva kysymys on, ymmärtääkö turvapaikanhakija, että "vapaaehtoisen poistumisen" hyväksyminen voi käytännössä päättää hänen suojeluhakemuksensa. Kreikan päätöksen rakenne ei vastaa siihen.