Kreikka valvoo, Saksa ylittää alijäämärajan

Maa, joka tarvitsi kolme kansainvälistä tukipakettia, johtaa nyt elintä, joka valvoo euroalueen julkista taloutta. Kreikan valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis valittiin euroryhmän puheenjohtajaksi joulukuussa 2025. Hän on ensimmäinen tehtävään noussut entisen kriisimaan ministeri. Nyt hän johtaa kokouksia, joissa Ranska, Itävalta ja Suomi esittelevät suunnitelmiaan alijäämien hillitsemiseksi.

Kreikan julkinen talous oli vuonna 2025 1,7 % ylijäämäinen suhteessa BKT:hen, ja julkinen velka supistui kahdeksan prosenttiyksikköä 146,1 %:iin BKT:stä (Eurostat). Saksan alijäämä oli komission kevään 2026 ennusteen mukaan 3,7 %. Suomen alijäämä oli vuonna 2025 3,4 % (Tilastokeskus), ja komissio ennustaa sen kasvavan tänä vuonna 4,5 %:iin.

Saksa ja Suomi ylittävät Maastrichtin sopimuksen 3 prosentin alijäämärajan, jonka EU-maat asettivat vuonna 1992 yhteisen valuutan hinnaksi. Koko unionissa kolmetoista jäsenmaata ylittää rajan, ja yhdeksän on EU:n virallisessa alijäämämenettelyssä, jossa maa joutuu esittämään uskottavan sopeutuspolun.

Saksan poikkeus, Suomen puristus

Saksan alijäämä on Suomea suurempi, mutta Saksa vältti alijäämämenettelyn kokonaan. Suomi asetettiin menettelyyn tammikuussa 2026.

Ero syntyy kansallisesta poikkeuslausekkeesta. Sen nojalla maat voivat vähentää alijäämälaskelmastaan puolustusmenoja enintään 1,5 prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen. Viisitoista maata otti lausekkeen käyttöön. Kun Saksan puolustusmenot poistetaan laskelmasta, oikaistu alijäämä painuu noin 2,9 %:iin, juuri rajan alle.

Suomi käytti samaa poikkeusta, mutta numerot eivät riitä. Suomen alijäämä johtuu ennen kaikkea väestön ikääntymiseen liittyvistä hyvinvointimenoista ja vain 0,2 %:n kasvusta vuonna 2025, ei pääosin puolustuksesta. Bundesbank varoittaa, että myös Saksan oikaistu alijäämä ylittää 3 prosentin rajan vuosina 2026 ja 2027 ja lähestyy 5:tä prosenttia. Poikkeus ostaa aikaa, ei ratkaise ongelmaa.

Aseisiin löytyy rahaa etuuksia leikkaamalla

Suomen puolustusmenot ovat nousemassa 14–15 miljardiin euroon vuodessa vuoteen 2029 mennessä, eli noin kaksinkertaisiksi nykyisestä. Tilaa on tehty leikkaamalla työttömyysturvaa, asumistukea ja ammatillista koulutusta (SAK). Arvonlisävero nousi 25,5 %:iin. Pitkäaikaisasunnottomuus kasvoi viime vuonna 29 %, ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen.

Komissaari Valdis Dombrovskis kävi Helsingissä ja totesi Suomen toteuttavan "vaikuttavia toimia" (valtiovarainministeriö). EU:n finanssipoliittisessa kielessä ilmaus tarkoittaa, että maa noudattaa määrättyä menouraa. Se ei tarkoita, että alijäämätavoite saavutetaan. Etlan mukaan Suomi ei saavuta yhtäkään omaa finanssipoliittista tavoitettaan: ei 1 prosentin alijäämää vuoteen 2027 mennessä eikä tasapainoa vuoteen 2031 mennessä. OECD ja IMF arvioivat samaan suuntaan.

Tukipakettimaat saivat taloutensa tasapainoon

Kreikka, Portugali, Irlanti ja Kypros tekivät kaikki ylijäämää vuonna 2025 (Eurostat). Nämä maat kävivät 2010-luvulla läpi tukipaketit, pakkoleikkaukset ja institutionaalisen nöyryytyksen. Pakotettu sopeutus rakensi julkisen talouden käytäntöjä, jotka näkyvät nyt tilastoissa. Kesäkuussa 2026 komissio poisti Kreikan kokonaan talouden epätasapainojen korkean riskin seurannasta.

EU ei ole koskaan sakottanut maata liiallisesta alijäämästä. Lähimmäksi päästiin vuonna 2015, kun Espanjalle määrättiin 18,9 miljoonan euron sakko tilastojen vääristelystä, ei liiallisesta menojen kasvusta. Vuonna 2003 Ranska ja Saksa estivät itseään koskeneet sanktiot neuvostossa. Valtiovarainministerit äänestävät toistensa rangaistuksista. Rakennevirhe on ennallaan.

Suomi leikkaa asumistukea ja jäädyttää etuuksia pysyäkseen määrätyllä uralla. Saksa perusti 500 miljardin euron budjetin ulkopuolisen infrastruktuurirahaston ja sai poikkeuksen. Molemmat noudattavat sääntöjä. Vain toinen kaventaa turvaverkkoaan sen vuoksi.