Kreikka muuttaa Kypros-kaapelin tuottoja

Kreikan energiaviranomainen on avannut kuulemisen siitä, kuinka paljon Great Sea Interconnector -hanke saa kerätä tuloja sähkönkäyttäjiltä. Kyse näyttää tekniseltä sääntelymuutokselta, mutta käytännössä siinä määritellään, kuka kantaa rahoitusriskin Kyproksen ja Kreikan välisestä merikaapelista.

Hankeyhtiö haluaa muuttaa laskentakaavaa niin, että kaapeli olisi helpompi rahoittaa pankkilainoilla. Keinona on alentaa oletusta velkarahoituksen osuudesta. Se parantaa sijoittajien ja lainanantajien näkymää, mutta voi samalla kasvattaa kuluttajilta perittäviä verkkokuluja, jos hanke viivästyy tai kiistanalaisia kustannuksia hyväksytään myöhemmin tariffipohjaan.

Mitä velkavipu muuttaa ja miksi se näkyy laskuissa

Kreikan energia- ja vesiviranomainen RAAEY avasi 21. elokuuta kuulemisen kaapelin Kreikan osuuden tulomallista (iEnergeia). Vastauksia pyydetään 11. syyskuuta mennessä. Suunniteltu yhteys on 1 208 kilometrin ja 1 000 megawatin merenalainen sähkökaapeli, joka poistaisi Kyproksen aseman EU:n viimeisenä sähköjärjestelmästä erillään olevana jäsenmaana (Euroopan komissio).

Kiistan ytimessä on gearing eli sääntelyssä käytetty oletus hankkeen velkarahoitusosuudesta. Sen avulla lasketaan pääoman painotettu keskikustannus, WACC, joka määrittää vuosittaisen tulokaton. Tulokatto taas kertoo, kuinka paljon hankeyhtiö voi periä sähkön verkkolaskujen kautta.

Kreikan kantaverkkoyhtiö ADMIE haluaa velkaoletukseksi 50–60 prosenttia rakentamisen aikana ja 40–50 prosenttia myöhempinä vuosina, jolloin investoinnin arvoa kirjataan asteittain alas. Nykyisen kaavan on kerrottu perustuneen 60–80 prosentin velkaosuuteen, mikä on selvästi yli ADMIE:n tavanomaisessa verkkoliiketoiminnassa käytetyn 45–60 prosentin tason (Sigmalive).

Alempi velkaoletus tarkoittaa suurempaa oman pääoman osuutta. Oma pääoma on velkaa kalliimpaa, koska sijoittaja ottaa suuremman riskin. Kun sääntelymalli olettaa enemmän omaa pääomaa, sallittu tuotto nousee. Silloin myös vuosittain kerättävä tulomäärä kasvaa.

Juuri tätä tulovirtaa pankit katsovat ennen lainasopimuksia. ADMIE:lle ja sen uudelle enemmistöomistajalle Meridiamille muutos helpottaisi rahoituspäätöstä. Meridiam hankki elokuussa hankkeesta 66 prosentin osuuden (Politis, iEnergeia). Kreikkalaisille ja kyproslaisille sähkönkäyttäjille sama kaava merkitsee sitä, että noin 657 miljoonan euron EU-tuen jälkeen jäljelle jäävät kustannukset peritään verkkotariffeissa (CINEA).

Kypros kiistää laskun

Kreikka voi muuttaa oman osuutensa laskentaa, mutta kaapelin talous ei ratkea Kreikan sääntelypäätöksellä. Hanke edellyttää, että molemmat päät sopivat kustannuspohjasta. Nykyisessä jaossa Kypros vastaa 63 prosentista Kreikan ja Kyproksen välisen osuuden jäljelle jäävistä kustannuksista, vaikka sen kuluttajapohja on selvästi pienempi (Cyprus Mail).

ADMIE:n ilmoittamien ja Kyproksen hyväksymien kustannusten ero on suuri. Kyproksen energiaviranomainen CERA on tiettävästi hyväksynyt vain noin 82 miljoonaa euroa ADMIE:n tähän mennessä ilmoittamasta noin 251 miljoonan euron kulupotista. Osuus on noin 32 prosenttia (Proto Thema).

Kyproksen hallitus on myös pidättänyt ensimmäisen viidestä luvatusta 25 miljoonan euron vuotuisesta ennakkomaksusta. Hallituksen mukaan maksu suoritetaan vasta, kun NAVTEX eli merialueen tutkimustöihin oikeuttava merenkulkuvaroitus on annettu ja fyysiset työt jatkuvat (Philenews). Tällaista ilmoitusta ei ole julkisesti vahvistettu (Cyprus Mail).

Kuka hyötyy, kuka jää kantamaan riskin

Jos kaapeli valmistuu aikataulussa, suurin hyötyjä on Kypros. Yhteys suurempaan sähköjärjestelmään parantaisi toimitusvarmuutta ja avaisi pääsyn halvempaan sähköön. ADMIE ja Meridiam saisivat pitkäikäisen säännellyn verkkoinvestoinnin. Kreikka vahvistaisi asemaansa itäisen Välimeren sähköverkkosiltana.

Jos viivästykset jatkuvat ja hyväksyttävät kustannukset kasvavat, sähkönkäyttäjistä tulee hankkeen viimeinen rahoittaja. CERA:n entinen puheenjohtaja Andreas Poullikkas on perustellut, että EU-tuet ja markkinatulot on vähennettävä ennen kuin sähkölaskujen korotuksista puhutaan (Cyprus Mail). Kirjanpidollisesti tämä on oikein. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on kuitenkin varoittanut, että rajat ylittävät sähköhankkeet viivästyvät toistuvasti. Viivästys siirtää tuloja eteenpäin, kasvattaa rahoituskuluja ja palauttaa maksajakysymyksen pöydälle (Euroopan tilintarkastustuomioistuin).

Kreikka voi tehdä pankkimallista paremman. Se ei voi rahoitusteknisellä muutoksella poistaa Kyproksen vastustusta kustannuspohjalle. Ennen kuin molemmat sääntelyviranomaiset sopivat siitä, mitä on käytetty ja mitä voidaan periä, kaapeli on pankkien malleissa uskottavampi kuin kassavirrassa.