Kreikan 3,1 mrd. euron kilpi riippuu koodista

Kreikan ja Israelin odotetaan allekirjoittavan 31. elokuuta noin 3,1 miljardin euron sopimukset Achilles Shield -järjestelmästä, monikerroksisesta ilma- ja ohjuspuolustusverkosta (Cyprus Mail, Breaking Defense). Sopimus toisi Kreikalle kolme israelilaista torjuntaohjusperhettä drooneja, risteilyohjuksia ja ballistisia uhkia vastaan. Israelilaislähteiden mukaan kyse olisi Israelin historian suurimmasta puolustusvientikaupasta (Calcalist Tech).

Kaupan arvo ei kuitenkaan ratkea allekirjoitustilaisuudessa. Ratkaisevaa on, kuka hallitsee järjestelmän ohjelmistoa, toimitusketjua ja päivityksiä.

Mitä Kreikka ostaa

Ohjelma kokoaa yhteen kolme järjestelmää: Rafaelin SPYDERin lyhyen ja keskipitkän kantaman uhkiin, kuten drooneihin; Israel Aerospace Industriesin Barak MX:n modulaariseksi keskikerrokseksi; sekä David's Slingin eli Rafaelin ja Raytheonin järjestelmän risteilyohjuksia ja ballistisia ohjuksia vastaan (Jerusalem Post, Hurriyet Daily News).

Kyse ei ole kolmesta irrallisesta ostosta. Järjestelmät kytketään yhteiseen johtokeskukseen, joka perustuu Israelin omaan integroidun ilmapuolustuksen malliin ja käyttää tekoälyä hyödyntävää ohjelmistoa. Keskus yhdistäisi sensorit, laukaisualustat, Kreikan nykyiset Patriot-patterit ja uudet israelilaiset torjuntaohjukset. Tavoitteena on, että komentajat voivat kohdistaa jokaiseen uhkaan sopivan torjunta-aseen (AeroTime, i24NEWS).

Puolustusministeri Nikos Dendiasin mukaan täysi operatiivinen suorituskyky pitäisi saavuttaa 35 kuukaudessa. Toimitukset etenisivät vaiheittain, eivät yhtenä luovutuksena. Kreikan korkein kansallisen turvallisuuden hallituselin hyväksyi ohjelman 23. heinäkuuta (Breaking Defense).

Tel Avivissa sopimuksen allekirjoittavat Kreikan puolustushankinnoista vastaava viranomainen ja Israelin puolustusvientiyhteistyöstä vastaava organisaatio. Mukana ovat myös israelilaiset toimittajat. Tämä kertoo hankintapaketista, ei vain poliittisesta aiesopimuksesta (Calcalist Tech).

Lähdekoodikysymys

Ateenan kerrotaan saaneen kaksi myönnytystä, joilla pyritään välttämään ulkomaisissa puolustushankinnoissa tuttu ongelma: teollinen riippuvuus ja ohjelmistolukko. Kreikkalaismedian mukaan vähintään 25 prosenttia ohjelman arvosta, yli 700 miljoonaa euroa, ohjautuu noin 12 kreikkalaiselle alihankkijalle (SKAI). Useat lähteet kertovat myös Kreikan vaatineen pääsyä kriittisen johtamisjärjestelmän lähdekoodiin (Strategist Cyprus, Naftemporiki).

Molemmat tiedot ovat olennaisia, mutta epätarkkoja. Raporteista ei käy ilmi, tarkoittaako "pääsy lähdekoodiin" koko lähdekoodia, talletusoikeutta, Kreikan omaa määritysvaltaa vai jotain kapeampaa käyttöoikeutta. Sopimustekstiä, maksueriä, torjuntaohjusten täydennysehtoja ja elinkaarikustannuksia ei ole julkaistu.

Puhuuko järjestelmä Naton kanssa

Kreikka ostaa järjestelmää maantieteensä takia. Achilles Shield rakennetaan Egeanmeren, Traakian, Kreikan saarten ja itäisen Välimeren ympärille. Turkki mainitaan keskeisenä alueellisena tekijänä (DefenseRomania). Uhka-alue on konkreettinen, aikataulu tiukka, ja Israelilla on tuoretta käytännön kokemusta kerroksellisesta ohjustorjunnasta. Nopeus ja käytössä koeteltu kalusto painoivat enemmän kuin yhteiseurooppalaiset vaihtoehdot.

Nato-arvo riippuu siitä, kytkeytyykö Achilles liittokunnan Integrated Air and Missile Defence System -kehikkoon, joka yhdistää kansalliset sensorit ja asejärjestelmät yhteiseksi ilmatilannekuvaksi (NATO). Kreikan Patriot-pattereissa on jo Nato-yhteensopivia datalinkkejä, mutta asiantuntijoiden mukaan ne tarvitsevat silti laajemman suorituskykypäivityksen.

Bulgaria näyttää, miksi yhteensopivuus ei ole tekninen sivuasia. Sofia nojaa vanhoihin neuvostoaikaisiin järjestelmiin, joiden droonintorjuntakyky on rajallinen. Maa on tukeutunut Kreikan Patriot-tukeen ja F-16-hävittäjiin Naton koordinaatiossa (BTA, Mediapool). Vahvempi kreikkalainen ilmapuolustus voisi laajentaa myös tätä suojaa. Räätälöity israelilaisarkkitehtuuri, joka ei keskustele kunnolla Naton järjestelmien kanssa, ei sitä tee.

Euroopassa rakennetaan jo useita ilmatorjuntakilpiä rinnakkain. Ne sitovat maita eri toimittajiin, ohjelmistoihin ja ampumatarvikeketjuihin. Saksan Sky Shield Initiative yhdistää saksalaisen IRIS-T:n, yhdysvaltalaisen Patriotin ja israelilais-yhdysvaltalaisen Arrow’n (BR). Ranska arvostelee sekä Sky Shieldiä että Achillesin kaltaisia hankkeita, koska ne sivuuttavat ranskalais-italialaisen SAMP/T NG -järjestelmän ja heikentävät eurooppalaista teollista omavaraisuutta (Opex360). EU:n omat puolustusteollisuuden välineet pyrkivät ohjaamaan hankintoja eurooppalaisille toimittajille (European Commission, Council). Achilles kulkee eri suuntaan.

Ateena voi vastata riippuvuuskysymykseen vain avaamalla sopimusrakennetta riittävästi: kuka päättää päivityksistä, datalinkeistä, täydennyshankinnoista ja lähdekoodioikeuksista. Siihen asti tiedetään lähinnä, että Kreikka ostaa nopeutta. Ostiko se samalla riippumattomuutta, selviää sopimusliitteistä, joita hankintaviranomaisten ulkopuolella ei ole nähty.