Kreikka maksaa €6.9 billion etuajassa ja pyrkii Italian velkasuhteen alle

Vuonna 2010 Kreikka pysyi pystyssä euromaiden hätälainojen varassa. Nyt valtiolla on noin 40 mrd. euroa kassavaroja, ja se maksaa pelastuslainoja vapaaehtoisesti pois kymmenen vuotta etuajassa. Seuraava erä, 6,9 mrd. euroa 15. kesäkuuta, laskee Kreikan julkisen velan suhteessa BKT:hen ensimmäistä kertaa Italian alapuolelle. Vielä eurokriisin jälkeen asetelma olisi kuulostanut epäuskottavalta (Capital.gr, Fortune Greece).

Ratkaisun erikoisuus on siinä, että Kreikka maksaa pois halvinta velkaansa.

Halvan lainan ennenaikaisen maksun paradoksi

Kyse on Greek Loan Facility -lainoista, ensimmäisen tukipaketin kahdenvälisistä lainoista, joita 14 euromaata myönsi Kreikalle. Useiden velkajärjestelyjen jälkeen GLF-lainojen kiinteä korko on noin 2,4 % (ESM). Kreikan kymmenvuotisen valtionlainan korko on viime aikoina ollut noin 3,7 % (euro2day.gr, World Government Bonds).

Pelkkä korkolasku näyttää huonolta kaupalta: valtio maksaa pois 2,4 prosentin velkaa maailmassa, jossa markkina vaatii Kreikalta 3,7 prosentin tuottoa. Valtiovarainministeri Kyriakos Pierrakakis on korostanut, että maksu tehdään kokonaan kassavaroista eikä uudella velalla (thetoc.gr). Siksi laskelma muuttuu. Kreikka ei vaihda halpaa velkaa kalliiseen, vaan käyttää kassapuskuria kokonaisvelan pienentämiseen ja luottaa siihen, että välillinen hyöty ylittää menetetyn korkoedun.

Ajatus on suoraviivainen. Jokainen ennenaikaisesti maksettu miljardi pienentää velkasuhdetta eli julkisen velan osuutta talouden koosta. Kesäkuun maksun jälkeen suhteen arvioidaan laskevan noin 136,8 prosenttiin, hieman Italian 138,6 prosentin alapuolelle (Capital.gr, Fortune Greece). Alempi velkasuhde tukee parempia luottoluokituksia, mikä painaa tulevien lainojen korkoja. Kaikki kolme suurta luottoluokittajaa pitävät Kreikkaa nyt investment grade -tasolla ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 (Greek Reporter). Jokainen luokituksen nosto voi leikata valtionlainahuutokauppojen korkoa peruspisteillä eli prosentin sadasosilla.

Ateena ostaa samalla jotakin, mikä ei näy velkataulukossa: liikkumatilaa. GLF-lainoihin liittyy poliittisia ehtoja ja muisto troikan valvonnasta. Niiden poistaminen siivoaa pois myös institutionaalista painolastia.

Kuka maksaa, kuka hyötyy

Velkojamaat menettävät hiljaisen tulovirran. Bruegel on kuvannut, miten useat lainanantajat rahoittivat GLF-osuutensa valtion velkasitoumuksilla selvästi alle 2,4 prosentin korolla. Ne ansaitsivat siis korkomarginaalia lainoista, joita kotimaassa perusteltiin solidaarisuudella. Ennenaikainen takaisinmaksu lopettaa järjestelyn.

Kreikan veronmaksajat saavat puhtaamman taseen ja ajan myötä halvempaa rahoitusta. Hallitus on viestinyt käyttävänsä osan finanssipoliittisesta liikkumatilasta tuloveron kevennyksiin ja eläkkeiden korotuksiin. Euroopan komission arvion mukaan niiden mittaluokka on noin 0,6 % BKT:stä (European Commission).

Vaihtokauppa ei silti ole ilmainen. 6,9 mrd. euron maksu 40 mrd. euron puskurista pienentää kassasuojaa, joka varjelee Kreikkaa markkinahäiriöiltä. Strategia kannattaa vain, jos luottoluokitusten nousu ja tulevien lainakorkojen lasku korvaavat sen, että valtio maksaa pois vain 2,4 prosentin lainaa. Jos rahoitusolot kiristyvät ennen uusia luokituspäätöksiä, Kreikka on vaihtanut halvan varmuuden kalliiseen odotukseen.

Mitä luvut eivät kerro

IMF:n tuore Kreikka-arvio nosti velkalukujen alta esiin rakenteellisen ongelman: talous nojaa yhä vahvasti matkailuun ja EU:n elpymisvaroihin, ja tuottavuuskasvu laahaa muun euroalueen perässä (IMF). Suuret perusylijäämät, eli valtion tulojen ylijäämä menoihin nähden ennen korkomenoja, nostavat keskimääräistä köyhemmässä maassa jakokysymyksen, jota velkakäyrä ei ratkaise. Finanssikuri rahoittaa velan pienentämistä, mutta julkisten investointien ja palvelujen kustannusta on vaikeampi mitata.

Syyskuun ja marraskuun väliset luottoluokitusarviot näyttävät, tuottaako strategia tulosta. Nousu BBB+-tasolle laskisi lainakustannuksia lisää ja tukisi Ateenan laskelmaa, jonka mukaan kalliimpi maksu tänään ostaa halvemman huomisen. Siihen asti Kreikka on poikkeuksellinen velallinen: se maksaa halvasta lainasta liikaa, koska uskoo uskottavuuden kasvavan korkosäästöä nopeammin.