Guterres torjuu Ankaran kahden valtion linjan

António Guterres saapui sunnuntaina Kyprokselle arvioimaan, voidaanko saaren yhdistymisneuvottelut käynnistää uudelleen. Kypros on ollut jakautunut Turkin vuoden 1974 sotilaallisesta väliintulosta lähtien. Kyseessä oli ensimmäinen YK:n pääsihteerin vierailu saarelle 16 vuoteen (Euronews Germany).

Vierailulla ei ollut valmista sovintoluonnosta eikä edes ennakkosopua varsinaisista neuvotteluista. YK:n lähettiläs María Ángela Holguín kuvasi tavoitteen suoraan: molemmat johtajat pitäisi saada neuvottelupöytään (Cyprus Mail). Este ei ole aikatauluissa. Toinen puoli haluaa liittovaltion. Toinen vaatii kahden erillisen suvereenin valtion tunnustamista.

Liittovaltio vastaan kaksi valtiota

YK:n turvallisuusneuvoston lähtökohta on kaksivyöhykkeinen ja kahden yhteisön liittovaltio: yksi valtio, kaksi poliittisesti tasa-arvoista yhteisöä ja yksi suvereniteetti (S/RES/1251). Kyproksen kreikkalaisjohto sanoo torjuvansa kaikki mallit, jotka jäävät YK:n kehyksen ulkopuolelle (Cyprus Mail).

Kreikka tukee kantaa varauksetta. Pääministeri Kyriakos Mitsotakis esittää Kyproksen kysymyksen eurooppalaisena ongelmana, ei Kreikan ja Turkin kahdenvälisenä kiistana. Ateena torjuu saaren jakamisen pysyvästi kahtia (ERT, Lavaron).

Turkin linja kulkee vastakkaiseen suuntaan. Maan johto korostaa, ettei Kyproksen ratkaisua voida tehdä Ankaran ohi ja että realistinen prosessi alkaa kahden rinnakkaisen valtion suvereenista tasa-arvosta (Hürriyet Daily News). Ulkoministeri Hakan Fidan toisti kannan Holguínille vain päiviä ennen Guterresin vierailua (Politis).

Kyse ei ole neuvottelutaktiikasta YK:n kehyksen sisällä. Ankara kiistää kehyksen perusajatuksen.

Brysselin paikka ja rajat

EU on nostanut profiiliaan Kypros-kysymyksessä. Euroopan komissio nimitti Raffaele Fitton Kyproksen erityisedustajaksi 13. heinäkuuta. Nimitys antaa Brysselille henkilön, jonka tehtävä on koordinoida EU:n panosta YK:n prosessissa. Holguín tapasi Fitton ja komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin Brysselissä ennen matkaansa Ankaraan (Politis, Hürriyet Daily News). EU:n ulkopoliittinen johtaja Kaja Kallas vahvisti, että Bryssel pitää YK-raametta varsinaisena neuvottelupolkuna (CNA).

Brysselillä on vaikutusvaltaa, mutta ei mandaattia ratkaista ydinkysymystä. Kypros liittyi EU:hun vuonna 2004. Liittymissopimuksen pöytäkirjan 10 mukaan EU-oikeutta ei kuitenkaan sovelleta pohjoisessa niin kauan kuin saari on jakautunut (EUR-Lex).

Mahdollisen ratkaisun täytyy silti toimia EU-oikeuden puitteissa. Siksi komissio voi vaikuttaa siihen, miten sopimus käytännössä rakennetaan: kauppasääntöihin, ihmisten liikkumiseen ja lainsäädännön yhteensovittamiseen. Se ei voi ratkaista kiistan keskellä olevaa suvereniteettikysymystä.

Nikosiassa halutaan sitoa EU:n ja Turkin suhteiden laajempi eteneminen Kyproksen edistykseen. Ankara torjuu ajatuksen, että suhde olisi saaren tilanteesta riippuvainen. Vastakkainasettelu jarruttaa tulliliiton päivittämistä, viisumijärjestelyjä ja syvempiä turvallisuussuhteita. Julkista EU:n ja Turkin välistä tarjousta, jossa nimetyt myönnytykset vaihdettaisiin Kypros-edistykseen, ei ole esitetty.

Kaasu nostaa panoksia

Kaksi energia-alan kehitystä lisää painetta. Eni ja TotalEnergies ovat lähellä lopullista investointipäätöstä Kyproksen edustalla sijaitsevasta Kronos-kaasukentästä. Hanke voisi olla saaren ensimmäinen kaupallinen merikaasukehitys (Bloomberg).

Toisella raiteella Turkki alkoi valmistella seismisiä tutkimuksia kaasuputkea varten kohti Pohjois-Kyprosta sen jälkeen, kun se oli tehnyt 10. heinäkuuta sopimuksen alueen viranomaisten kanssa. Nikosia protestoi. Italialaisessa analyysissä putkihanke tulkittiin keinoksi tehdä Ankarasta Välimeren energiakysymyksissä toimija, jota ei voi ohittaa, ja samalla sitoa pohjoista tiukemmin Turkkiin (Kathimerini Cyprus, Notizie Geopolitiche).

Kaasu tekee jaon jatkumisesta kalliimpaa. Se ei siirrä rauhanprosessin omistajuutta.

Useimmat EU-maat seuraavat Kyprosta etäältä. Saksalle kysymys kulkee ennen kaikkea Turkin-suhteen kautta, ei erillisenä politiikkana (Euronews Germany). Saatavilla olevan raportoinnin perusteella Ranska ja Italia seuraavat aihetta energian ja suvereniteetin näkökulmista, mutta jättävät neuvotteluvastuun YK:lle.

Kyproksen kysymys on poliittisesti yhä Nikosian, Ateenan, Ankaran ja muutaman suoraan altistuneen jäsenmaan käsissä. Guterres voi kuvata kuilun liittovaltiomallin ja kahden valtion tunnustamisen välillä sekä kutsua osapuolet samaan huoneeseen. Kuilun sulkeminen edellyttää, että Turkki neuvottelee kehyksessä, jonka se nyt torjuu. Ongelma koskee poliittista tunnustamista, ei diplomatian kalenteria.