Guterres koettelee Turkin Kypros-ehtoja

YK:n pääsihteeri Antonio Guterres saapuu Kyprokselle 27. heinäkuuta tapaamaan saaren kreikkalais- ja turkkilaiskyproslaisia johtajia. Kyse on vuosien tiiveimmästä yrityksestä käynnistää uudelleen neuvottelut jaosta, joka on kestänyt jo 53 vuotta (UN, DW). Vierailua ovat edeltäneet YK:n lähettilään María Ángela Holguínin sukkuladiplomatia ja Euroopan komission uusi aktivoituminen.

Mahdollinen neuvottelumuoto riippuu kahdesta asiasta. Turkin ennakkoehto on pidettävä pois lähtöviivalta, ja Brysselin on osoitettava, että YK:n mahdollinen sopu voidaan muuttaa toimivaksi EU-oikeudeksi.

Turkin pääsymaksu

Prosessi törmää yhteen kovaan esteeseen jo ennen alkua. Ankara ei suostu virallisiin neuvotteluihin, ellei turkkilaiskyproslaista osapuolta ensin tunnusteta tasaveroiseksi suvereeniksi yksiköksi. Turkki kutsuu tätä "suvereeniksi tasa-arvoksi" (Politis, Hürriyet Daily News).

Käytännössä Turkki haluaa, että pohjoista kohdellaan omana valtionaan ennen kuin neuvottelupöytään edes istutaan. Se siirtäisi koko prosessin pois YK:n pitkäaikaiselta perustalta: yhdestä liittovaltiomuotoisesta Kyproksesta, jossa kahdella yhteisöllä olisi yhteinen valta. Kreikan ja Kyproksen viranomaiset pitävät eroa punaisena linjana (Euronews France).

Guterresin kysymys on, voiko hän ohittaa vaatimuksen ja viedä prosessin epäviralliseen laajennettuun kokoukseen. Siinä Kreikka, Turkki, Britannia ja YK istuisivat saman pöydän ääreen kahden kyproslaisen osapuolen kanssa, ja keskusteluille asetettaisiin järjestys ja aikataulu (RIK). Jos siihen päästään hyväksymättä Turkin kehystä, se olisi todellista edistystä.

Miksi Bryssel ei voi vain seurata sivusta

EU ei ole tässä ulkopuolinen tarkkailija. EU-oikeudessa koko Kypros kuuluu unioniin. EU-sääntöjen soveltaminen on kuitenkin keskeytetty alueilla, joilla Kyproksen tasavalta ei käytä tosiasiallista määräysvaltaa. Keskeytys perustuu Kyproksen liittymissopimuksen pöytäkirjaan 10. Sen mukaan EU:n neuvoston eli jäsenmaiden ministerien on ratkaisun jälkeen hyväksyttävä yksimielisesti komission ehdotus EU-oikeuden voimaansaattamisesta pohjoisessa (Protocol 10, EUR-Lex).

YK:n välittämä poliittinen sopu siirtyisi siksi nopeasti Brysseliin, jossa alkaisi vaikeampi työ. EU-oikeus pitäisi sovittaa koko saarelle, omaisuuskysymyksille rakentaa säännöt, rahoitus kanavoida ja vihreän linjan järjestelyt päivittää. Vihreä linja on jakolinjaa koskeva järjestelmä, joka säätelee liikkumista saaren osien välillä.

EU:n on oltava mukana, ja juuri se antaa Turkille helpoimman hyökkäyskohdan.

Turkin ulkoministeriö kutsui komission päätöstä nimittää Raffaele Fitto Kyproksen erityisedustajaksi yksipuoliseksi ja puolueelliseksi. Ankaran mukaan Bryssel menetti puolueettomuutensa, kun Kypros liittyi unioniin vuonna 2004 (Turkish MFA).

Väite palvelee Turkin omaa neuvotteluasemaa, mutta se ei ole vailla logiikkaa. Kypros istuu samassa EU:n neuvostossa, jonka on myöhemmin hyväksyttävä osia mahdollisen ratkaisun toimeenpanosta, ja se äänestää myös EU:n ja Turkin suhteista. Ankarasta katsottuna erotuomari pelaa toisessa joukkueessa.

Komission koheesiosta ja uudistuksista vastaava johtava varapuheenjohtaja Fitto nimettiin tehtävään 13. heinäkuuta (European Commission). Hän ei ole sovittelija. Hänen tehtävänsä on toimia YK-kehyksen sisällä, koordinoida Holguínin kanssa ja valmistella maaperää uusille neuvotteluille (Euractiv). EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Kaja Kallas vahvisti 22. heinäkuuta unionin tuen YK-vetoiselle prosessille keskusteltuaan Holguínin kanssa (Infobae/EFE).

Puuttuva suunnitelma

Nykyisen asetelman heikoin kohta on se, mitä Bryssel tekisi sopimuksen jälkeisenä päivänä. Tässä käytettyjen julkisten lähteiden perusteella ei käy ilmi, onko Fittolla kirjallinen mandaatti, oma tiimi, aikataulu tai määritelty paketti siitä, miten EU-oikeus ulotettaisiin pohjoiseen, miten omaisuuskiistat ratkaistaisiin tai miten varat kanavoitaisiin.

Komission nimitystiedote kuvaa koordinoivaa roolia, ei toimeenpanosuunnitelmaa (European Commission).

Guterres voi testata, ovatko neuvottelut mahdollisia. Komission pitäisi vastata siihen, onko EU valmis seuraavaan päivään.