Hormuz-lisä nostaa energiahintoja 10%

Hormuzinsalmen kautta kulkee noin 20 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, viidennes maailman öljynkulutuksesta (EIA). Tankkerit liikkuvat yhä salmen läpi, mutta jokainen ylitys on aiempaa kalliimpi. Kustannus näkyy jo Euroopan hintatilastoissa: Eurostatin heinäkuun pika-arvion mukaan euroalueen energiahinnat olivat 10,0 % korkeammat kuin vuotta aiemmin (Eurostat). Euroopan ongelma ei ole polttoaineen loppuminen vaan sen kallistuminen.

Miksi halvempi öljy ei näy pumpulla

Kansainvälinen öljyn viitehinta Brent on laskenut selvästi kevään huipuista. Tavallisesti sen pitäisi keventää polttoainehintaa. Nyt niin ei ole käynyt.

Ero selittyy ennen kaikkea kahdella kustannuksella. Ensimmäinen on sotariskivakuutus, lisämaksu jonka varustamot maksavat kulkiessaan konfliktialueiden läpi. Lloyd’s-markkinoiden ehto varoitti, että ehdotetun iranilaisen kauttakulkumaksun maksaminen voisi mitätöidä aluksen vakuutusturvan kokonaan. Reitti olisi siis teknisesti auki, mutta vakuutetulle kaupalle käytännössä käyttökelvoton (GCC Freight).

Toinen tekijä on jalostusmarginaali eli erotus, jonka jalostamo saa raakaöljyn ostohinnan ja dieselin tai bensiinin myyntihinnan väliin. EKP eli Euroopan keskuspankki totesi 31. heinäkuuta, että jalostamot lisäsivät jo valmiiksi kohonneiden raakaöljykustannusten päälle aiempaa suuremman katteen. Näin hintapaine vahvistui ennen kuin polttoaine ehti kuluttajalle (ECB).

Lisää kerroksia tuovat rahtikulut ja pakotteiden noudattamiseen liittyvät tarkastukset. EU:ssa henkilöliikenteen polttoainehinnat olivat kesäkuussa 13,7 % korkeammat kuin vuotta aiemmin (Eurostat). Italian kuluttajajärjestö Assoutenti tiivisti ristiriidan: vaikka Brent oli suunnilleen samalla tasolla kuin maaliskuun alussa, diesel maksoi Italiassa yhä 0,38 euroa litralta enemmän kuin samalla öljyn hinnalla muutamaa kuukautta aiemmin (Assoutenti). Öljy halpeni. Tynnyrin ja autoilijan välinen toimitusketju ei.

Kuka maksaa, kuka hyötyy

Ensimmäisenä maksavat autoilijat. Kuluttajajärjestö Codacons arvioi, että italialaiset autoilijat käyttivät elokuun ensimmäisenä lomaliikenneviikonloppuna 370 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2025. Tyypillinen dieseltankillinen maksoi noin 22 euroa enemmän (ANSA). Rooma vastasi alentamalla dieselveroa ja myöntämällä kuljetusyrityksille verohyvityksen.

Seuraavaksi maksavat valtiot, koska ne luopuvat verotuloista hillitäkseen kotitalouksien ja yritysten kustannuksia. Irlannissa 50 litran dieseltankillinen maksaa noin 9,50 euroa enemmän kuin heinäkuun alussa. Pääministeri Micheál Martin laski, että nykyisen 30 sentin valmisteveroleikkauksen poistaminen nostaisi hinnan noin 2,25 euroon litralta (RTÉ). Valtiovarainministeri Jack Chambers sanoi, että leikkauksia voidaan jatkaa, jos hinnat pysyvät korkeina (Irish Examiner). Jokainen tukikuukausi vie Dublinilta tuloja, joita voisi käyttää esimerkiksi asumiseen tai terveydenhuoltoon.

Kaikki eivät häviä. Kroatialainen putkiyhtiö JANAF solmi Unkarin MOL:n kanssa take-or-pay-sopimuksen, jossa MOL maksaa putkikapasiteetista riippumatta siitä, käyttääkö se koko määrän. Sopimus koskee 2,05 miljoonan tonnin raakaöljykuljetuksia vuonna 2026 (HRT). Adrianmeren reitti Keski-Eurooppaan muuttuu arvokkaammaksi, kun Persianlahden merikuljetuksiin sisältyy enemmän riskiä. Myös jalostamot voivat hyötyä leveämmistä marginaaleista, vaikka niiden raaka-ainekustannusten riski samalla kasvaa.

Miksi hinnat pysyvät korkeina varmuusvarastoista huolimatta

Eurooppa ei ole jäämässä ilman polttoainetta. EU-lainsäädäntö edellyttää öljyn hätävarastoja, jotka kattavat vähintään 90 päivän nettotuonnin (Council Directive 2009/119/EC). Saudi-Arabian ja Arabiemiirikuntien putket voivat lisäksi kierrättää noin 2,6 miljoonaa barrelia päivässä Hormuzin ohi (EIA).

Varastot ja kiertoreitit eivät silti ratkaise hintaa. Rystad Energyn arvion mukaan häiriö poisti pahimmillaan markkinoilta 14,5 miljoonaa barrelia päivässä, eikä hätävarastojen vapauttaminen paikannut vajetta kokonaan (Rystad Energy). Qatarin LNG:llä eli nesteytetyllä maakaasulla ei ole lainkaan maareittiä korvaamaan tankkerikuljetuksia. EIA varoitti viime viikolla, että kauppavirrat eivät välttämättä palaudu konfliktia edeltäneelle tasolle ennen vuoden 2027 alkua (EIA).

EKP piti korot ennallaan 23. heinäkuuta ja kuvasi energiahintoja "erittäin vaihteleviksi" sekä "selvästi konfliktia edeltäneitä tasoja korkeammiksi" (ECB). Keskuspankin kannalta ratkaisevaa on, jääkö tarjontahäiriön aiheuttama hintahyppy kertaluonteiseksi vai valuuko se palkkoihin ja muihin kustannuksiin. EKP:n erillinen analyysi 7. elokuuta varoitti, että suuret energiahäiriöt muuttuvat sitkeiksi, jos ne vaikuttavat yritysten hinnoitteluun ja palkkaneuvotteluihin (ECB).

Hormuzinsalmi on auki. Euroopan siitä maksama riskilisä ei ole poistumassa.