Unkari hakee €16.4 miljardin pottia

Unkari toimitti muutetun elpymis- ja palautumissuunnitelmansa Euroopan komissiolle 10. kesäkuuta. Pakettiin on koottu korruptionvastaisia lakeja, poliitikkojen varallisuusilmoitusten kiristyksiä ja Orbánin kaudella rakennettujen julkista etua hoitavien säätiöiden purkamista. Tavoitteena on avata 16,4 mrd. euroa jäädytettyjä EU-varoja (Euronews).

Hakemus käynnistää arvioinnin, ei maksua. EU:n aikataulu on silti poikkeuksellisen tiukka. Menettely, joka vie yleensä viidestä yhdeksään kuukautta, pitäisi nyt puristaa noin kuuteen viikkoon. Kaikki välitavoitteet on täytettävä 31. elokuuta 2026 mennessä, ja viimeiset maksut on tehtävä vuoden loppuun mennessä (RRF-asetus). Juuri aikataulu, enemmän kuin yksittäinen uudistus, määrittää nyt osapuolten neuvotteluvoiman.

Rahalla on kaksi lukkoa

Varat ovat kahden eri oikeudellisen mekanismin takana. EU:n pandemian jälkeinen elpymis- ja palautumistukiväline maksaa jäsenmaille vasta, kun ne osoittavat täyttäneensä sovitut uudistustavoitteet (RRF-asetus). Erillinen ehdollisuusasetus antaa komissiolle keinon suojata EU-budjettia, jos jäsenmaan oikeusvaltio-ongelmat uhkaavat varojen asianmukaista käyttöä (ehdollisuusasetus).

Unkarin alkuperäiseen suunnitelmaan sisältyi 27 supervälitavoitetta, joiden piti toimia suojalausekkeina (neuvoston täytäntöönpanopäätös). Uusi hakemus pyytää Brysseliä muuttamaan tätä kehikkoa.

Hakemuksesta maksuun kulkee monta vaihetta: komission arvio, neuvoston tarkistettu päätös jäsenmaiden hyväksynnällä, Unkarin toimeenpano, maksupyyntö ja komission tarkastus. Komission tiedottajan mukaan tavoitteena on saada neuvoston hyväksyntä heinäkuussa (Euronews). Pelivaraa on hyvin vähän.

Kehityspankki oikopolkuna

Lakipaketti sisältää säädökset Orbánin ajan toimijoihin kytkeytyneiden yleishyödyllisten säätiöiden lakkauttamisesta, poliitikkojen varallisuusilmoitusten kiristämisestä ja Unkarin integriteettiviranomaisen toimivallan laajentamisesta. Virkamiehille, jotka salaavat varallisuuttaan, tulisi myös rikosoikeudellisia seuraamuksia (Portfolio).

Merkittävin ratkaisu koskee rahavirran rakennetta. Unkarin ministeri Dávid Vitézy on sanonut julkisesti, että osa varoista ohjattaisiin MFB:lle eli Unkarin valtion kehityspankille yhtenä pääomituseränä, jotta rahaa ei menetettäisi elokuun takarajan vuoksi (M1-arkisto).

Jos noin 4 mrd. euroa siirretään MFB:hen ennen määräaikaa ja jaetaan eteenpäin vuoteen 2030 mennessä, muodollinen välitavoite täyttyy. Samalla EU:n valvonta voi tiivistyä yhteen hyväksymispisteeseen. Muutettua suunnitelmaa ei ollut julkistettu hakemuksen jättöhetkellä, joten toimittajat ja europarlamentaarikot eivät vielä voi tarkistaa, säilyykö komission valvonta siirron jälkeen.

Jäsenmaat jakautuvat

Jakolinja kulkee kahdessa suunnassa. Saksa, Ranska, Alankomaat, Belgia ja Luxemburg vaativat tuleviin oikeusvaltiotapauksiin tiukempia suojakeinoja, kuten nopeampaa varojen jäädyttämistä ja äänioikeusmenettelyjä (Euronews DE). Saksan kauppa- ja investointiviraston mukaan Unkarin paketti riippuu uudistuksista ja niiden ajoissa tapahtuvasta toimeenpanosta, eikä perusoikeushuolia ole vielä ratkaistu (GTAI).

Puola katsoo asiaa Ukrainan kautta. Budapest luopui vetostaan, joka oli koskenut 6,6 mrd. euroa Euroopan rauhanrahastosta. Rahasto on EU:n budjetin ulkopuolinen väline, jolla jäsenmaille korvataan Ukrainalle toimitettuja aseita. Päätös vapautti varoja, joita Varsova oli odottanut (Onet). Unkarin elpymisrahat ja sen ulkopoliittiset vetot ovat nyt saman neuvottelupöydän valuuttaa.

Euroopan parlamentin vireillä oleva kanne EU-tuomioistuimessa, C-225/24, lisää oikeudellista painetta. Parlamentti riitauttaa komission aiemman päätöksen vapauttaa Unkarille miljardeja euroja sillä perusteella, että Bryssel hyväksyi maksut ennen kuin Budapest oli aidosti täyttänyt oikeusvaltiovelvoitteensa (CURIA C-225/24). Kanne ei pysäytä nykyistä prosessia, mutta jokainen uusi maksupäätös joutuu saman oikeudellisen arvioinnin varjoon.

Komissio kokoaa arviotaan tietäen, että tuomioistuin voi myöhemmin arvioida, käyttikö se harkintavaltaansa asianmukaisesti vai antoiko aikataulupaineen ratkaista. Elpymis- ja palautumistukiväline suunniteltiin niin, että määräajat pakottavat hallitukset uudistuksiin. Nyt riskinä on, että sama määräaika pakottaa Brysselin hyväksymään ennen kuin se ehtii tarkistaa.