Unkari hakee 10 miljardin paikkausta

Unkarin julkinen talous on heikentynyt samaan aikaan, kun Budapestille avautui vuosien merkittävin rahoitusväylä Brysselistä. EU:n valtiovarainministerit hyväksyivät 10. heinäkuuta Unkarin tarkistetun elpymissuunnitelman, mikä avaa tien noin 10 miljardin euron avustuksiin ja edullisiin lainoihin (CNN Portugal/Lusa, Euroopan komissio). Unkarin ensimmäisen neljänneksen budjettivaje nousi 9,0 prosenttiin BKT:stä, lähes kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna (Xinhua). Reitti on auki, mutta rahaa ei ole vielä maksettu. Ohjelma päättyy vuoden 2026 lopussa.

Sopimus, ei tilisiirto

Elpymis- ja palautumistukiväline, EU:n pandemian jälkeinen investointiohjelma, ei toimi suorana tilisiirtona. Jäsenvaltio sopii Euroopan komission kanssa uudistusohjelmasta, jossa luetellaan investoinnit ja politiikkamuutokset. Bryssel tarkistaa ehdot ennen kuin maksaa varoja (RRF-asetus, neuvoston selostus). Unkari ei ole saanut tämän hyväksynnän perusteella vielä euroakaan.

Valtiovarainministeri András Kármán kuvasi aikataulun tiukaksi: jäljellä olevat ehdot pitäisi täyttää elokuun loppuun mennessä, maksupyynnöt jättää syyskuussa ja ensimmäiset erät voisivat tulla vuoden 2026 viimeisellä neljänneksellä (Visegrad Insight). Paketissa on 6,5 miljardia euroa avustuksia ja enintään 3,5 miljardia euroa lainoja ehdoilla, jotka ovat Budapestille markkinarahoitusta halvempia (Hungarian Conservative, Euroopan komissio). Brysselin ja Budapestin laajempi poliittinen sopu nostaa otsikkosumman 16,4 miljardiin euroon (Daily Finland/Xinhua), mutta suurin osa siitä on 10. heinäkuuta tehdyn päätöksen ulkopuolella ja riippuu erillisistä menettelyistä.

Budjetti ei voi odottaa

Unkarin taloustilanne tekee asiasta kiireellisen. Komission vuoden 2026 lähentymisraportin mukaan maan alijäämä oli 5,1 prosenttia vuonna 2024 ja 4,7 prosenttia vuonna 2025. Molemmat ylittävät EU:n 3 prosentin rajan. Julkinen velka nousi 74,6 prosenttiin BKT:stä (komission lähentymisraportti). OTP Bank arvioi koko vuoden 2026 alijäämäksi 6,9 prosenttia, mihin vaikuttavat veronkevennykset ja vaalivuoden menolisäykset (OTP Bank).

Kassavirtalogiikka on yksinkertainen. EU-avustuksilla voidaan rahoittaa rautatie-, energia- ja asuntorakentamishankkeita, jotka muuten jäisivät Unkarin oman budjetin maksettaviksi. EU-lainat ovat halvempia kuin Budapestin joukkolainamarkkinoilta saama rahoitus. Jos rahat maksetaan, hallitus voi investoida ilman vastaavaa lisävelkaa. Jos maksu viivästyy, Unkari lykkää hankkeita, rahoittaa niitä etukäteen jo valmiiksi EU-rajan ylittävällä alijäämällä tai lainaa kalliimmalla. Jokainen viivästyskuukausi heikentää laskelmaa.

Ehtojen hinta

Rahan avaamiseksi Unkari teki myönnytyksen, jota Bryssel oli vaatinut vuosia: se liittyi Euroopan syyttäjänvirastoon EPPOon, joka tutkii EU-varojen väärinkäyttöä ja petoksia (EPPO, Telex). Tietojen mukaan EPPO voisi käsitellä rikoksia kesäkuusta 2021 alkaen, jolloin virasto aloitti toimintansa (Spiegel). Osa korruptiotapauksista siirtyisi siten Unkarin hallituksen vaikutuspiirin ulkopuolelle: tutkintaa johtaisivat Luxemburgin syyttäjät, eivät Budapestin viranomaiset.

EPPO tarvitsee silti Unkarissa syyttäjiä, poliisiyhteistyötä ja toimivia tuomioistuimia. Järjestelyä ei ole vielä testattu käytännössä. Suunnitelmaan sisältyy myös integriteettielimiä ja julkisia hankintoja koskevia uudistuksia. Ratkaisevaa on, kestävätkö ne elokuun määräajan ja vaalivuoden budjettipaineen.

Unkari on saanut oikeudellisen väylän takaisin EU-rahoitukseen. Rahaa se ei ole vielä saanut. Maa, jonka alijäämä on lähellä 7 prosenttia BKT:stä, ei voi helposti jättää käyttämättä 10 miljardin euron avustuksia ja halpoja lainoja. Brysselin ehdot ovat konkreettisia: petostutkinta, hankintauudistus ja korruptionvastainen valvonta. Budjettitilanne tekee viivästyksestä kallista. Se on EU:n vahvin painostuskeino tässä asetelmassa: ei rangaistus, vaan Budapestin oma rahoitustarve.