Unkari avasi Ukrainan ensimmäisen EU-osion

Péter Magyarin hallitus sopi Kiovan kanssa kolmessa viikossa 11 kohdan vähemmistöoikeuspaketista ja päätti 17 kuukautta jatkuneen pattitilanteen, jota Brysselin painostus ei yksin murtanut. Kaikki 27 EU-maata ovat nyt valmiita avaamaan Ukrainalle ensimmäisen jäsenyysneuvottelujen kokonaisuuden. Budapestin veto-oikeuden väistyminen ei silti poista jarruja. Ne siirtyvät vaikeammin näkyviin paikkoihin: Slovakian hallituskoalitioon, Ranskan maatalouspoliittiseen varovaisuuteen ja seitsemän maan ryhmään, joka pelkää Länsi-Balkanin hakijamaiden jäävän Ukrainan varjoon.

Mitä Magyar sai aikaan

Sopimus koskee noin 100 000 unkarilaistaustaisen vähemmistön asemaa Taka-Karpatiassa Länsi-Ukrainassa. Koulut saavat erillisen aseman vähemmistöoppilaitoksina, mikä turvaa unkarinkielisen hallinnon, todistukset ja yliopistojen pääsykokeet (Telex). Kunnissa, joissa vähemmistön osuus ylittää 10 prosenttia väestöstä, unkarista tulee käytännössä paikallishallinnon, kylttien ja vaalikampanjoinnin virallinen rinnakkaiskieli (Euronews).

Sopimuksen 11 kohtaa olivat alun perin Viktor Orbánin hallituksen laatimia. Ukraina oli jo vuonna 2023 kumonnut keskeiset kiistanalaiset kielisäännökset (Balkan Insight). Magyar sulki kolmessa viikossa asian, jota hänen edeltäjänsä käsitteli vuosia ratkaisemattomana. Se vahvistaa käsitystä, että vähemmistökysymys oli Budapestille myös poliittinen vipu.

EU-suurlähettiläiden komitea Coreper arvioi 3. kesäkuuta, että Ukraina täyttää ensimmäisen neuvottelukokonaisuuden avaamisen ehdot (Itävallan parlamentin rekisteri). Kaikki 27 jäsenmaata lähettivät Kiovalle viralliset kirjeet valmiudestaan. Hallitustenvälinen konferenssi, jossa neuvottelukokonaisuuden avaaminen todetaan muodollisesti, on määrä pitää 15. kesäkuuta Luxemburgissa (Brussels Signal).

Ensimmäinen kokonaisuus tunnetaan nimellä "perusteet". Se kattaa viisi lukua: oikeuslaitoksen ja perusoikeudet, oikeus- ja turvallisuuskysymykset, julkiset hankinnat, tilastot sekä varainhoidon valvonnan (EU Perspectives). Se avataan ensimmäisenä ja suljetaan viimeisenä. Montenegro on neuvotellut samasta kokonaisuudesta 14 vuotta.

Hiljaiset vetot

Slovakian hallituskoalition repeämä. Pääministeri Robert Fico tukee muodollisesti Ukrainan EU-tietä. Hänen ulkoministerinsä mukaan Slovakia ei ole "koskaan estänyt" ensimmäisen kokonaisuuden avaamista (Slovakian ulkoministeri Blanár). Ficon pieni koalitiokumppani SNS on kuitenkin vaatinut kirjallisesti, että pääministeri sitoutuu estämään Ukrainan jäsenyyden sodan aikana (Aktuality). Jokainen seuraava neuvottelukokonaisuus vaatii neuvoston yksimielisyyden, eli yksikin maa voi pysäyttää etenemisen. Ficolla on siksi veto jokaisessa vaiheessa. Hänen vaatimuksensa venäläisöljyn kauttakulun palauttamisesta Družba-putkea pitkin antaa hänelle painostuskeinon Kiovaa vastaan ja kotimaisen perusteen sen käyttämiseen.

Ranskan hiljainen vastahanka. Pariisi tukee julkisesti "kaikkien neuvottelukokonaisuuksien avaamista" (Ranskan ulkoministeriö). Puheiden taustalla Ranska on kierrättänyt ehdotusta, jossa jäsenyys etenisi vaiheittain ja olisi peruutettavissa ilman sidottua aikataulua (Eurointegration). Ranska ja Puola ovat erikseen ajaneet jäljellä olevien kokonaisuuksien lykkäämistä syksyyn. Maatalouskokonaisuus saattaa siirtyä vuoteen 2027 (Kyiv Independent).

Länsi-Balkanin tasapuolisuusryhmä. Seitsemän jäsenmaata allekirjoitti toukokuussa Bratislavan julistuksen, jossa vaaditaan "ennakoitavaa, ansioihin perustuvaa ja oikeudenmukaista" laajentumisprosessia (Italian ulkoministeriö). Itävallan ministeri sanoi asian suoraan: osa maista "on jo puolivälissä EU:ta, kun toiset ovat joutuneet tekemään työtä jäsenyyden eteen vuosikymmeniä" (Serbian Monitor). Ryhmän vaikutusvalta liittyy suoraan EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen vuosille 2028–2034. Jos budjettijako suosii Ukrainaa, vastarintaa on odotettavissa muun muassa Italiasta ja Kreikasta.

Konferenssin jälkeen

Kesäkuun 15. päivän konferenssi toteutuu hyvin todennäköisesti. Vaikeampi kysymys on etenemisvauhti. Magyar on itse sanonut, ettei hän tue sodassa olevan maan pikakaistaa jäseneksi (Balkan Insight). Kahdenvälistä sopimusta ei ole julkaistu oikeudellisena tekstinä, ja EU:n seuranta Ukrainan lainsäädäntösitoumuksista on käytännössä ainoa valvontakeino. Eräs analyytikko varoitti: "Olisi virhe ajatella, että kiistat ovat takana" (Eurointegration).

Unkarin veto oli äänekäs, yksittäinen ja lopulta murrettavissa. Sen tilalle tulee hajanaisempi jarrujen joukko: budjettihuolia, maatalouden suojelua ja jäsenmaita, jotka eivät halua kantaa yksin vastuun ottajan leimaa. Juuri siksi seuraavat esteet voivat olla vaikeampia purkaa.