Unkari jahtaa 16,4 miljardin EU-rahoitusta

Unkarin EU-rahoitus riippuu nyt aikataulusta, joka ei jousta poliittisen sopimuksen mukana. Pääministeri Péter Magyar sopi 29. toukokuuta komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin kanssa kolmen jäädytetyn rahoituskanavan avaamisesta: 10 mrd. euroa elpymis- ja palautumistukivälineestä eli EU:n yhteisellä velalla rahoitetusta koronanjälkeisestä investointirahastosta, 4,2 mrd. euroa koheesiovaroista eli aluekehitysrahoituksesta, joka oli jäädytetty oikeusvaltiohuolien vuoksi, sekä 2,2 mrd. euroa akateemiseen vapauteen kytketystä potista. Rahat maksetaan vain, jos Unkari vie oikeuslaitosta ja korruptiontorjuntaa koskevat uudistukset läpi ennen kesän loppua.

Kädenpuristuksesta maksupyyntöön

Valtiovarainministeri Kármán András kuvasi etenemisjärjestyksen (Telex, HVG): komissio hyväksyy Unkarin muutetun elpymissuunnitelman kesäkuussa, EU:n valtiovarainministerit äänestävät siitä heinäkuussa, Unkari toteuttaa uudistukset ja jättää maksupyynnöt syyskuussa, minkä jälkeen komissio tarkistaa ehtojen täyttymisen kahden kuukauden aikana. Ensimmäiset maksut olisivat mahdollisia aikaisintaan loppusyksystä 2026.

Ratkaiseva päivämäärä on 31. elokuuta. RRF-asetuksen mukaan kaikki välitavoitteet on siihen mennessä toteutettava, ei vain luvattava. Varat, joita ei ole maksettu 31. joulukuuta mennessä, raukeavat pysyvästi. Unkari menetti jo 2 mrd. euroa, joka vanheni vuosien 2024 ja 2025 lopussa, koska Orbánin hallitus ei suostunut täyttämään ehtoja.

Kymmenen välitavoitetta 90 päivässä

Unkarin suunnitelmaan liitetyistä 27 erityisehdosta, niin sanotuista supervälitavoitteista, Orbánin hallitus täytti 17. Kymmenen on yhä kesken. Vaikeimmat niistä koskevat rakenteita, joita Orbán rakensi yli vuosikymmenen: tuomioistuinten riippumattomuuden vahvistamista, korruptiotutkintojen avaamista tuomioistuinvalvonnalle ja julkisten hankintojen läpinäkyvyyden uudistamista (Portfolio, Transparency International Hungary).

Kaksi ehtoa on poliittisesti erityisen raskaita. Unkarin on liityttävä Euroopan syyttäjänvirastoon, EPPO:on, joka tutkii EU-varojen väärinkäyttöä. Lisäksi hallitusta lähellä olevilta säätiöiltä on vietävä määräysvalta yliopistoissa, mikä edellyttää perustuslain muutosta. Magyarin Tisza-puolueella on kahden kolmasosan enemmistö, joten muutos on teknisesti mahdollinen. Sitä ei silti ole vielä hyväksytty.

Puolan varoitus

Brysselillä on tuore vertailukohta. Kun Puolan hallitus vaihtui loppuvuonna 2023, komissio vapautti varoja ennen kuin oikeuslaitosuudistukset oli saatettu loppuun. Kaksi vuotta myöhemmin Puolan perustuslakituomioistuin estää yhä uudistuksia, ja Euroopan parlamentti totesi toukokuussa 2026, että moni suositus on edelleen toteuttamatta.

Puolan esimerkki selittää, miksi saksalaismeppi Daniel Freund muotoili asian suoraan: "Magyar palaa tänään kotiin lupauksen kanssa, ei rahasalkun." Handelsblattin mukaan von der Leyen haluaa nyt "todellisia uudistuksia, ei pelkkiä julistuksia". Saksa ja viisi muuta nettomaksajamaata, Ruotsi, Itävalta, Suomi, Alankomaat ja Viro, ajavat tiukempia ehtoja kaikkeen EU-budjettirahoitukseen.

Oikeusjuttu voi muuttaa sääntöjä kesken prosessin

Koko prosessin yllä on EU-tuomioistuimen asia C-225/24. Euroopan parlamentti haastoi komission oikeuteen, koska komissio vapautti Unkarille koheesiovaroja vuonna 2023 tarkistamatta parlamentin mukaan kunnolla, täyttyivätkö ehdot. Helmikuussa 2026 julkisasiamies, eli tuomioistuimen vanhempi oikeudellinen neuvonantaja, jonka kannan tuomioistuin seuraa noin kahdessa tapauksessa kolmesta, suositti päätöksen kumoamista. Ratkaisua odotetaan myöhemmin tänä vuonna.

Magyarilla on jotain, mitä Puolan Donald Tuskilla ei ollut: perustuslaillinen määräenemmistö ja komissio, jonka aiempi joustavuus on joutunut oikeudelliseen vastatuuleen. Hän voi saada kaikki ehdot läpi. Jos EU-tuomioistuin kuitenkin katsoo komission maksatusmekanismin lainvastaiseksi, Unkari voi täyttää jokaisen välitavoitteen ja silti huomata rahojen jäävän Brysseliin.