Unkari taipuu EU-syyttäjän valvontaan

Unkari torjui viiden vuoden ajan liittymisen Euroopan syyttäjänvirastoon EPPOon, joka voi tutkia itsenäisesti EU-budjettiin kohdistuvia petoksia. Kieltäytymisestä tuli osa laajempaa kiistaa: Budapest vastusti ulkopuolista valvontaa, ja Bryssel piti sen vuoksi miljardeja euroja EU-varoja jäädytettyinä. Euroopan komissio vahvisti 10. heinäkuuta Unkarin EPPO:n 25. jäseneksi (EU Law Live, Devdiscourse/Reuters). Päätös tulee voimaan 2. elokuuta (eucrim). Käytännön valmiuksia Unkarilla ei silti vielä ole: kansallinen järjestelmä, jonka kautta EPPO voisi avata ensimmäisenkään jutun, puuttuu.

Kuka saa tutkia

Unkarin on ensin päätettävä, ketkä käyttävät EPPO:n toimivaltaa maassa. Oikeusministeriö kertoi 22. heinäkuuta, että työryhmä valmistelee syksyksi perustuslakimuutosta. Siinä määritellään säännöt Unkaria edustavalle eurooppalaiselle syyttäjälle sekä valtuutetuille syyttäjille, jotka hoitaisivat tapauksia Unkarin alueella (24.hu). Rikosprosessilainsäädäntöä odotetaan alkuvuoteen 2027 mennessä.

Nimitysketju kulkee sekä Budapestin että Brysselin kautta. Unkari nimeää kolme ehdokasta eurooppalaisen syyttäjän paikkaan. EU:n neuvosto, jossa jäsenmaiden ministerit kokoontuvat, valitsee heistä yhden riippumatonta asiantuntijapaneelia kuultuaan. Tämän jälkeen valtuutetut syyttäjät on sijoitettava kansalliseen järjestelmään, ja Unkarin poliisin, tarkastusviranomaisten ja tuomioistuinten on tehtävä heidän kanssaan yhteistyötä.

Juuri tässä ratkaistaan riippumattomuus. Jos valintasäännöt antavat hallitukselle tosiasiallisen määräysvallan nimityksiin, EPPO:n läsnäolo jää muodolliseksi. Jos säännöt turvaavat aidon itsenäisyyden, Budapest hyväksyy valvonnan, jota se vastusti puoli vuosikymmentä.

Päätöksen taustalla oleva vipu

Unkarin EPPO-jäsenyys kuuluu neuvotteluun noin 10 miljardin euron jäädytetyistä elpymis- ja koheesiovaroista. Koheesiovarat ovat EU:n tukea alueellisten kehityserojen kaventamiseen. Rahat on pidetty poissa Unkarilta vuodesta 2022 oikeusvaltio- ja korruptiohuolten vuoksi. EU:n neuvosto kytki rahoitustoimet suoraan julkisten hankintojen väärinkäytöksiin ja heikkoon syytetoimintaan (Council Decision 2022/2506).

EPPO-jäsenyys vastaa vain yhteen ehtoon. Unkarilla on 27 uudistustavoitetta, joiden määräpäivä on 31. elokuuta. Lisäksi sen on erikseen vakuutettava komissio siitä, että vuoden 2022 huolenaiheet on korjattu (EU Perspectives). Komission vuoden 2026 oikeusvaltiokertomus noteerasi EPPO-liikkeen, mutta varoitti yhä syyttäjälaitoksen riippumattomuuden ja korkean tason korruption tutkinnan riskeistä (European Commission). Kuten kerroimme aiemmin tässä kuussa, Unkarin oma integriteettiviranomainen havaitsi julkisissa hankinnoissa järjestelmällistä ylihinnoittelua myös silloin, kun muodollisia menettelyjä noudatetaan (To Brief). Syyttäjänvirasto ei yksin korjaa tällaista järjestelmää.

Mihin EPPO yltää ja mihin ei

EPPO tutkii EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvia rikoksia: EU-menojen tai -tulojen petoksia, EU-varoihin liittyvää korruptiota sekä rajat ylittäviä arvonlisäveropetoksia, kun kynnys ylittää 10 miljoonaa euroa (Regulation 2017/1939). Kotimainen korruptio, jolla ei ole yhteyttä EU-budjettiin, jää sen toimivallan ulkopuolelle (Le Club des Juristes).

Myös aikaraja kaventaa toimivaltaa. Quotidianon mukaan EPPO voi käsitellä sen toimivaltaan kuuluvia rikoksia 1. kesäkuuta 2021 alkaen, jolloin virasto aloitti toimintansa muualla. Sitä vanhemmat teot jäävät Unkarin syyttäjille.

Puola näyttää, miltä toimiva jäsenyys käytännössä näyttää. Kun Varsova liittyi EPPOon oman oikeusvaltiokiistansa jälkeen, virasto teki heinäkuussa 2026 tutkintatoimia Katowicen tulliin ja arvonlisäveropetoksiin liittyvässä jutussa (EPPO). Romania taas osoittaa rajan. EPPO on toiminut maassa vuodesta 2021, mutta komission tuoreimmat havainnot nostivat esiin heikon etenemisen oikeuslaitoksen korruption tutkinnassa (G4Media). EU-syyttäjä voi avata juttuja. Se ei rakenna oikeusjärjestelmää uudelleen.

Liittymispäätös on sitova EU:n säädös, ja EPPO:n toimivalta voi ulottua vuoden 2021 puoliväliin. Syksyn perustuslakimuutos näyttää, hyväksyykö Péter Magyarin hallitus ulkopuolisen syytevalvonnan todelliseksi rajoitteeksi vai käsitteleekö se sitä yhtenä ehtona rahaneuvottelussa.