Unkarin €10 miljardin näyttö puuttuu

Eurooppalaisissa medioissa on levinnyt arvio, että Unkari olisi saamassa käyttöönsä noin 10 miljardia euroa EU:n elpymisvaroja. Julkinen asiakirja-aineisto kertoo suppeamman asian: Budapest sanoo viimeistelevänsä uudistuksia. Euroopan komissio ei ole vielä arvioinut niitä, ei ole saanut maksupyyntöä eikä ole hyväksynyt euroakaan maksuun (komission Unkari-sivu, komission tiedotustilaisuus 30. heinäkuuta).

Neuvoston hyväksyntä avaa oven, ei rahahanaa

EU:n neuvosto, jossa jäsenvaltioiden hallitukset päättävät, hyväksyi Unkarin päivitetyn elpymissuunnitelman 10. heinäkuuta (neuvosto). Päätös avasi reitin noin 6,5 miljardin euron avustuksiin ja 3,5 miljardin euron lainoihin elpymis- ja palautumistukivälineestä. Kyse on EU:n koronakriisin jälkeisestä rahastosta, joka maksaa jäsenmaille vasta, kun ennalta sovitut uudistukset on osoitettu tehdyiksi (RRF-asetus).

Suunnitelman hyväksyminen ja rahan maksaminen ovat silti eri asioita. Unkarin on täytettävä 27 niin sanottua supervälitavoitetta 31. elokuuta mennessä. Suurin osa koskee korruption torjuntaa, hallinnon läpinäkyvyyttä ja tuomioistuinten riippumattomuutta (Euronews, HVG). Sen jälkeen Budapestin on jätettävä virallinen maksupyyntö syyskuun loppuun mennessä. Vasta silloin komissio arvioi, täyttyivätkö ehdot. Komissio sanoi 30. heinäkuuta suoraan, ettei muodollinen arvio ala ennen maksupyynnön saapumista (komission tiedotustilaisuus).

Unkarin liikenne- ja investointiministeriö kertoi Euronewsille, että noin kaksi kolmasosaa sitoumuksista on jo toteutettu. Väite voi osoittautua oikeaksi. Toistaiseksi kyse on kuitenkin hallituksen ilmoituksesta, ei komission havainnosta.

Uudistuksia on tehty, valvonta on vielä todentamatta

Péter Magyarin hallitus on edennyt nopeasti. Unkari julkaisi 7. elokuuta tiukemmat tarkastussäännöt, jotka tekevät EU:n ARACHNE+-petostentorjuntatyökalusta pakollisen kaikessa elpymisvarojen käytössä (Schoenherr). EU:n paineesta perustettu Integriteettiviranomainen, jonka tehtävänä on seuloa julkisia hankintoja korruption varalta, avasi rekisterin hankinnoista suljetuista yrityksistä. Nämä ovat konkreettisia toimia. Komission ratkaistavaksi jää, muodostavatko ne todennettavan korruptiontorjuntajärjestelmän vai kiireessä kootun säädöspaketin, jota Budapest voi myöhemmin heikentää.

Kysymys on käytännöllinen, koska osa oikeudellisesta perustasta on jo paineen alla. Vuoden 2026 laki XVIII, joka kokoaa yhteen läpinäkyvyys- ja energiauudistuksia, on yhä perustuslaillisessa arvioinnissa (To Brief). Jos Unkarin perustuslakituomioistuin kumoaa pykäliä ennen komission arviota, osa välitavoitteista voi menettää oikeusperustansa. Komissio ei tarkista vain sitä, hyväksyttiinkö uudistus, vaan myös sitä, onko se voimassa. Paperilla läpi viety ja myöhemmin vesitetty uudistus voi kaatua tarkastuksessa yhtä varmasti kuin uudistus, jota ei koskaan säädetty.

Unkari ei ole ainoa maa, jossa elpymisrahaston loppuvaiheen valvontaa testataan. Komissio varoitti Romaniaa, että jo hyväksytyn hiilestä irtautumista koskevan lain peruuttamisella voisi olla taloudellisia seurauksia (Adevarul). Sama mittapuu koskee muitakin alueen maita.

Komission uskottavuus on koetuksella

Brysseliin kohdistuu poliittista painetta kahdesta suunnasta. EU-tuomioistuimen julkisasiamies, jonka lausunnot eivät sido tuomioistuinta mutta vaikuttavat usein ratkaisuihin, katsoi jo aiemmassa ehdollisuuskiistassa, että komissio vapautti Unkarilta jäädytettyjä varoja liian aikaisin (Ouest-France). Euroopan parlamentti haastoi päätöksen oikeuteen. Jos komissio hyväksyy nyt heikon näytön määräaikapaineessa, elpymisrahasto alkaa näyttää tulosperusteisen välineen sijaan poliittiselta kaupalta. Jos se pitää kiinni vaatimuksista, ehdollisuus saa merkitystä myös muille jäsenmaille, jotka yrittävät sulkea suunnitelmansa ennen rahaston päättymistä.

Seuraava tosiasiakysymys kuuluu komissiolle syyskuun jälkeen: osoittiko Unkari, että uudistukset toimivat, vai vain sen, että ne hyväksyttiin?