Unkarin €10bn odottaa yhtä lakia

Unkarin mahdollisuus saada EU:n elpymisrahastosta noin 10 miljardia euroa riippuu osin laista, joka on yhä perustuslakituomioistuimen arvioitavana. Todisteet uudistusten toteuttamisesta on toimitettava viimeistään 31. elokuuta, eli yhdentoista päivän kuluttua. Sen jälkeen keskeneräistä uudistustavoitetta ei voida laskea mukaan Unkarin maksupyyntöön (komission määräaikailmoitus, ECA).

Kyse on vuoden 2026 laista XVIII, johon on koottu EU-varojen ehtona olevia avoimuus- ja energiauudistuksia. HVG:n ja Népszavan mukaan se on viimeinen EU-rahoitukseen liittyvä ratkaisematon valitus Unkarin perustuslakituomioistuimessa. Tuomioistuin hylkäsi 14. elokuuta erillisen valituksen perustuslain muutoksesta, koska valitus kohdistui muutoksen sisältöön eikä hyväksymismenettelyyn. Unkarin oikeuden mukaan perustuslain muutoksia voidaan arvioida tuomioistuimessa vain menettelyn perusteella (444, Kontroll).

Tuo tapaus oli tuomioistuimelle suoraviivainen. Laki XVIII ei ole. Tavallisena lakina se voidaan arvioida sisällön perusteella, ja ratkaisu vaikuttaa suoraan siihen, mitä Unkari voi esittää Brysselille todisteena toteutetuista uudistuksista.

Mitä laki tekee ja miksi Bryssel tarvitsee sitä

Laki XVIII laajentaa Unkarin julkisten tietojen rekisteriä 26. elokuuta alkaen. Rekisterin piiriin tulevat valtionyhtiöt sekä hallitukseen kytkeytyvät varainhoitosäätiöt, joihin siirrettiin julkista omaisuutta Viktor Orbánin hallintokaudella. Säätiöt ovat olleet EU:n huolten ytimessä, koska niihin liittyy eturistiriitojen riski. Unkarin tietosuojaviranomainen on vahvistanut rekisterin laajentamisen (NAIH).

Hallituksen kuulemisasiakirjat kytkevät myöhemmät asetukset energiauudistuksiin, jotka kuuluvat elpymissuunnitelmaan (kormany.hu).

Käytännössä laki on osa näyttöä siitä, että Unkarin lupaamat uudistukset ovat voimassa olevaa oikeutta eivätkä pelkkiä poliittisia ilmoituksia. Jos tuomioistuin kumoaa lain ennen määräaikaa, Unkari menettää oikeudellisen perustan osalle uudistusnäytöstään. Jos laki pysyy voimassa, maksun tie selkeytyy.

Vaikein tilanne syntyy, jos ratkaisu tulee vasta 31. elokuuta jälkeen. Komission on silloin päätettävä, voiko perustuslakituomioistuimessa riitautettu laki kelvata todisteeksi valmiista uudistuksesta. Vai riittääkö keskeneräinen oikeusprosessi perusteeksi maksun pidättämiselle.

Kuka hyötyy viivytyksestä

Valitukset on tehnyt Fidesz-KDNP, Viktor Orbánin puolue, joka on nyt oppositiossa Péter Magyarin saatua parlamenttiin määräenemmistön. Asetelma on poikkeuksellinen: oppositiopuolue käyttää perustuslakivalvontaa luodakseen määräaikariskin hallitukselle, joka yrittää avata EU-rahoitusta. Valitusten motiivi voi olla oikeudellinen tai poliittinen, mutta vaikutus on sama. Magyarin hallituksen aikataulu kiristyy.

EU:n neuvosto hyväksyi heinäkuussa Unkarin tarkistetun elpymissuunnitelman. Se toi noin 10 miljardin euron avustukset ja lainat ulottuville, mutta vasta kun välitavoitteet on todennettu (neuvosto). Elpymis- ja palautumistukiväline, EU:n koronapandemian jälkeinen tulosperusteinen rahasto, jota säätelee asetus 2021/241, maksaa rahaa dokumentoidun näytön perusteella. Lupaus ei riitä.

Unkarin on osoitettava uudistusten valmistuminen, jätettävä maksupyyntö 30. syyskuuta mennessä, ja komission on maksettava varat vuoden loppuun mennessä. Maksut tulevat tarkistettuina erinä, eivät poliittisen suunnanmuutoksen kertakorvauksena (Tagesschau). Euroopan parlamentti lisää painetta ehtojen tiukkaan valvontaan, koska se on haastanut komission oikeuteen aiemmasta päätöksestä vapauttaa Unkarin varoja.

Unkarin koheesiovarojen jäädytys on eri asia. Koheesiovarat ovat EU:n pitkän aikavälin budjettirahaa köyhemmille alueille, ja niiden jäädytys perustuu oikeusvaltiopuutteisiin liittyvään budjettiehdollisuusjärjestelmään, erityisesti julkisiin hankintoihin ja korruptiontorjuntaan (neuvoston päätös 2022/2506). Siihen ei liity 31. elokuuta osuvaa rajaa. Kiire koskee elpymisrahastoa.

Kolme toimijaa, yksitoista päivää

Unkarin perustuslakituomioistuin voi ratkaista lain XVIII ennen istuntotaukonsa päättymistä 28. elokuuta. Se voi jättää lain voimaan tai kumota sen. Magyarin hallitus voi valmistella korvaavaa lainsäädäntöä, mutta 31. elokuuta jälkeen hyväksytty laki ei enää täytä määräaikaa takautuvasti. Komission on puolestaan päätettävä, onko riitautettu mutta yhä voimassa oleva laki valmis uudistus.

Puolan hiljattainen myönteinen elpymissuunnitelma-arvio (gov.pl) osoittaa, että Bryssel maksaa, kun näyttö kelpaa. Järjestelmä toimii asiakirjojen varassa. Siksi kansallinen tuomioistuinprosessi voi pysäyttää koko ketjun. Budapestin tuomioistuin ratkaisee, onko Unkarin näyttö oikeudellisesti ehjä silloin, kun Bryssel joutuu sen arvioimaan.