Fidesz ratkaisee Unkarin €16.4 miljardin varat

Péter Magyar ja Ursula von der Leyen ilmoittivat torstaina poliittisesta sopimuksesta, jonka tarkoitus on vapauttaa 16,4 mrd. euroa Unkarilta jäädytettyjä EU-varoja. Rahat ovat olleet Viktor Orbánin hallituksen ulottumattomissa vuodesta 2022 korruption ja oikeusvaltiopuutteiden vuoksi. Euroopan komissio panostaa nyt siihen, että hallituksen vaihtuminen riittää maksujen käynnistämiseen uudelleen. Samalla EU:n tärkein väline demokraattisen rapautumisen rankaisemiseen joutuu oikeudellisen, poliittisen ja ennakkotapauksia koskevan paineen alle.

27 välitavoitetta ja yksi veto-ongelma

16,4 mrd. euroa on lukittu usean eri oikeudellisen oven taakse. Kyse on elpymisvälineen rahoista, EU:n ehdollisuusasetuksen perusteella jäädytetyistä koheesiovaroista sekä erillisestä erästä, joka on jäädytetty yliopistoja ja sairaaloita hallitsevien säätiöiden vuoksi. Ehdollisuusasetus on vuonna 2021 hyväksytty sääntö, jonka nojalla Bryssel voi jäädyttää maksuja, jos oikeusvaltiopuutteet uhkaavat EU-budjetin käyttöä. Kirjanpidollinen jaottelu on tässä vähemmän olennainen kuin poliittinen ongelma: rahojen vapauttaminen edellyttää niiden rakenteiden purkamista, joita Fidesz rakensi neljätoista vuotta.

Unkarin on täytettävä 27 niin sanottua supervälitavoitetta 31. elokuuta mennessä. Niihin kuuluvat liittyminen Euroopan syyttäjänvirastoon EPPO:on, joka tutkii rajat ylittäviä EU-petoksia, integriteettiviranomaisen vahvistaminen, väärien varallisuusilmoitusten kriminalisointi ja julkisten säätiöiden järjestelmän purkamisen aloittaminen (Infostart). Komissio tarkistaa jokaisen välitavoitteen erikseen ennen maksujen aloittamista. Varsinaiseen maksatuspäätökseen vaadittavia muodollisia askelia, kuten neuvoston äänestystä Unkarin päivitetystä elpymissuunnitelmasta, ei ole vielä tehty. Sopimus on poliittinen. Maksumääräystä ei ole.

Sopimuksen heikko kohta on parlamentaarinen. Magyarilla on vain 68 paikkaa 199:stä. Julkisten säätiöiden järjestelmän purkaminen vaatii perustuslain muuttamista ja siten kahden kolmasosan enemmistön. Hän tarvitsee Fideszin ääniä. Puolue, joka rakensi valvonnan ulkopuolelle siirretyt instituutiot, voi nyt estää niiden purkamisen. Magyarin hallitus voi toteuttaa osan vaatimuksista tavallisella lainsäädännöllä ja hallinnollisilla päätöksillä. Komissiolle tärkeimmät rakenteelliset uudistukset osuvat kuitenkin suoraan Orbánin parlamenttiryhmän veto-oikeuteen.

Puolan ennakkotapaus

Sama kaava nähtiin kaksi vuotta sitten. Bryssel vapautti vuonna 2024 137 mrd. euroa Puolalle Donald Tuskin vaalivoiton jälkeen ja hyväksyi uudistuslupaukset riittäväksi perusteeksi. Kaksi vuotta myöhemmin Puolan perustuslakituomioistuin on yhä halvaantunut. Tuskin hallitus ja presidentti Duda eivät kumpikaan julkaise toistensa hyväksymiä tuomioistuinratkaisuja, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuin totesi toukokuussa 2026, että Puolan tuomarinimitykset rikkovat edelleen perusoikeuksia. Rahojen vapauttamisen perusteena olleita uudistuksia ei pantu täytäntöön.

Euroopan parlamentin varapuhemies Katarina Barley kutsui tätä "Puolan virheeksi" ja vaati maksujen vapauttamista vaiheittain kertasuorituksen sijaan. Unkarin sopimus noudattaa samaa mallia: uusi hallitus, nopea poliittinen sopimus ja varojen avaaminen ennen todennettua toimeenpanoa. Ero on siinä, että Magyarin parlamentaarinen asema on heikompi kuin Tuskilla missään vaiheessa.

Tuomioistuimet voivat ehtiä väliin ennen elokuun määräaikaa. Julkisasiamies Tamara Ćapeta esitti helmikuussa 2026 asiassa C-225/24, että komission aiempi päätös vapauttaa 10,2 mrd. euroa Orbánin Unkarille pitäisi kumota. Hänen mukaansa sääntöjen noudattamista ei voi arvioida pelkän lainsäädäntötekstin perusteella, vaan tarvitaan "tehokasta täytäntöönpanoa" laajemmassa valtiosääntöisessä ympäristössä (eucrim). EU-tuomioistuin ei ole vielä ratkaissut asiaa. Jos tuomio tulee ennen 31. elokuuta, se voi kiristää oikeudellista kynnystä juuri sille sopimukselle, jota komissio nyt esittelee onnistumisena.

Paine mekanismin purkamiseksi

Sopimus muuttaa ehdollisuuspolitiikkaa myös Budapestin ulkopuolella. Päivää ennen ilmoitusta Italian edustajainhuone hyväksyi päätöslauselman, jossa vaaditaan oikeusvaltiosanktioiden poistamista seuraavasta EU:n budjettikaudesta vuodesta 2028 alkaen. Kuusi pohjoista ja Baltian alueen jäsenmaata ajoi päinvastaista linjaa. Itävalta, Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Viro ja Suomi vaativat 14. toukokuuta päivätyssä epävirallisessa asiakirjassa "vahvempaa ja johdonmukaisempaa" ehdollisuuden valvontaa. Ne ehdottivat, että sanktiot muuttuisivat automaattisiksi, ellei jäsenmaiden määräenemmistö päätä niiden purkamisesta. Määräenemmistössä suuret maat painavat enemmän, eikä yksittäinen hallitus voi estää päätöstä yksin.

Slovakiassa Euroopan parlamentin 20. toukokuuta hyväksymä päätöslauselma vaati komissiota käyttämään samoja välineitä Robert Ficon hallitusta vastaan. Päätöslauselma meni läpi äänin 347–165. Slovakialaisessa mediassa Unkarin jäädytettyjen EU-varojen vuodet nähdään pikemminkin varoituksena talouden pysähtymisestä kuin mallina.

Ehdollisuusmekanismi on nyt kolmesta suunnasta paineessa. EU-tuomioistuin voi tiukentaa maksujen vapauttamisen ehtoja, Euroopan oikeisto haluaa purkaa koko välineen, ja Puolan kokemus osoittaa, että lupaukset ilman toteutusta ovat järjestelmän toistuva heikkous. Unkarin piti olla mekanismin helpoin tapaus: uusi myötämielinen hallitus ja komissio, joka haluaa palkita demokraattisen suunnanmuutoksen. Silti 31. elokuuta asetettu määräaika riippuu siitä, äänestääkö Fidesz niiden rakenteiden purkamisen puolesta, jotka Fidesz itse loi. Tämä on Brysselin ottama riski.