Unkarin suostumus avasi kaksi EU-neuvottelulukua

EU:n kaikki 27 jäsenmaata sopivat 12. lokakuuta avaavansa Ukrainalle ja Moldovalle kaksi uutta jäsenyysneuvottelujen kokonaisuutta. Ne koskevat sisämarkkinoita ja talouden kilpailukykyä (Byrnen ilmoitus, DPA). Unkari oli sitonut suostumuksensa siihen, että Ukrainan parlamentti hyväksyy lain vähemmistökielisestä koulutuksesta. Äänestys järjestettiin samana päivänä. Neuvottelut avataan virallisesti tänään Luxemburgissa.

Irlannin Eurooppa-asioista vastaava ministeri Thomas Byrne ilmoitti sopimuksesta. Irlannilla on parhaillaan EU:n neuvoston kiertävä puheenjohtajuus eli tehtävä johtaa jäsenmaiden hallitusten kokouksia.

Koululaki toi Unkarin suostumuksen

Jokainen vaihe Ukrainan jäsenyysneuvotteluissa edellyttää yksimielisyyttä: kaikkien EU-maiden on hyväksyttävä neuvottelukokonaisuuden avaaminen (neuvottelukehys). Neuvottelukokonaisuus koostuu samaan aihepiiriin kuuluvista neuvotteluluvuista. Yksikin jäsenmaa voi siten estää etenemisen. Unkari käytti veto-oikeuttaan Ukrainan etenemisen pysäyttämiseen jo syyskuussa (Euronews).

Unkarin huolella on historiallinen tausta. Euroopan neuvoston oikeudellisten asiantuntijoiden Venetsian komissio arvosteli vuonna 2017 Ukrainan koulutusuudistuksia, jotka vähensivät vähemmistökielistä opetusta toisen asteen kouluissa (Venetsian komissio).

Kuukauden alussa Unkari suhtautui myönteisesti Kiovan lakiluonnokseen, mutta ilmoitti suostuvansa vasta parlamenttiäänestyksen jälkeen (Reuters). To Brief kertoi samalla viikolla Unkarin luopuneen vetostaan (To Brief. Todellisuudessa EU-suurlähettiläät ainoastaan pyysivät 7. lokakuuta Ukrainaa ja Moldovaa toimittamaan neuvottelukantansa (Kyiv Independent).

Ukrainan parlamentti Verkhovna Rada hyväksyi lain 12. lokakuuta 266 äänellä (parlamentin täysistunnon pöytäkirja). Laki antaa erityisaseman kouluille, joissa yli puolet oppilaista opiskelee vähemmistökielellä, joka on EU:n virallinen kieli, kuten unkariksi tai romaniaksi. Se turvaa opetuksen myös koulujen uudelleenjärjestelyissä (Interfax-Ukraine).

Unkarin ulkoministeri Anita Orbán sanoi äänestyksen mahdollistaneen Budapestin suostumuksen. Hän painotti, että lain toimeenpano ratkaisee. Unkari seuraa toimeenpanoa yhdessä Taka-Karpatian vähemmistöjärjestöjen kanssa. Länsi-Ukrainan alueella asuu Unkarin vähemmistö (Telex).

Moldova odotti kiistaa, johon se ei osallistunut

Moldovalla ei ollut osaa koulukielikiistassa. Se käy jäsenyysneuvotteluja omalla urallaan ja määrittelee kantansa erikseen. Eurooppa-integraatiosta vastaava varapääministeri Cristina Gherasimov vahvisti 7. lokakuuta, että hallitus oli saanut kutsun toimittaa neuvottelukantansa (MOLDPRES).

Aikataulu on huomionarvoinen. Moldova kutsuttiin toimittamaan neuvottelukantansa samana päivänä kuin Ukraina. Molempien maiden eteneminen hyväksyttiin samana päivänä, ja neuvottelut alkavat yhtä aikaa. Yksinkertaisin selitys on, etteivät EU-maat halunneet edistää Moldovaa Ukrainan ollessa jumissa. Siinä tapauksessa Budapestin ja Kiovan kiista määräsi kolmannenkin maan aikataulun. Tämä on kuitenkin päätelmä: Chișinău tai Bukarest ei ole kertonut, miksi maiden aikataulut pidettiin yhdessä.

Mitä tänään avataan ja mikä jää odottamaan

Tänään järjestetään liittymiskonferenssit eli viralliset kokoukset, joissa EU-maat esittävät yhteisen kantansa. Ukrainalle ja Moldovalle pidetään omat kokouksensa (neuvosto: Ukraina, neuvosto: Moldova). Ukrainan kokoukset jatkavat kesäkuussa avatun oikeusvaltioperiaatteen kokonaisuuden ja heinäkuussa avatun ulkosuhdepolitiikan kokonaisuuden käsittelyä (neuvosto).

Avattavaksi jää vielä kaksi kokonaisuutta: vihreä agenda sekä maatalouden, alueellisten tukien ja EU:n budjetin kokonaisuus. Jälkimmäisessä jäsenyys alkaa ohjata rahaa viljelijöille ja köyhemmille alueille. EU-maat eivät ole vielä neuvotelleet yhteistä kantaansa maataloustoimiin (Agra).

Euroopan komissio ehdotti 6. lokakuuta, että tällaisista välivaiheista päätettäisiin määräenemmistöllä mutta lopullinen jäseneksi hyväksyminen säilyisi yksimielisenä (komission kysymykset ja vastaukset). Määräenemmistöön tarvitaan vähintään 15 jäsenmaan tuki, ja niiden väestön on vastattava vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä (EU-sopimus). Nykyisten veto-oikeuden haltijoiden olisi hyväksyttävä sääntömuutos. Alankomaiden senaatin Eurooppa-asioita koskevassa keskustelussa 29. syyskuuta puhujat puolustivat yksimielisyysvaatimuksen säilyttämistä tärkeissä jäsenyysratkaisuissa (Eerste Kamerin pöytäkirja).

Tiedot tukevat rajattua johtopäätöstä. Unkari asetti ehdoksi naapurimaan parlamentin äänestyksen ja antoi suostumuksensa samana päivänä, kun ehto täyttyi. Samalla Unkari säilytti roolinsa lain toimeenpanon seurannassa. Nykyisten sääntöjen mukaan kumpikin vielä avaamatta oleva kokonaisuus vaatii kaikkien hallitusten hyväksynnän (neuvottelukehys). Komission ehdotuskin säilyttäisi veto-oikeuden lopulliseen jäsenyyspäätökseen. Tiedoista ei käy ilmi, kuka päätti jättää Moldovan odottamaan Ukrainan rinnalle. Chișinăun ja veto-oikeutta käyttävien EU-maiden pitäisi perustella ratkaisu.