Unkari jousti Paksin lämpörajasta

Tonava oli maanantaiaamuna 30,22-asteista 500 metriä Unkarin Paksin ydinvoimalan alapuolella (HVG). Raja on asetettu suojaamaan joen kalakantaa ja happitasapainoa. Normaalisääntöjen mukaan Paksin olisi pitänyt vähentää tuotantoaan 640 megawatilla.

Unkarin energiaministeri Kapitány István päätti toisin. Hän myönsi voimalalle kahden päivän poikkeusluvan ja nosti purkuveden enimmäislämpötilan 31,5 asteeseen. Suunniteltu tuotantoleikkaus supistui 40 megawattiin (Portfolio, Telex). Perusteluna oli sähköjärjestelmän toimitusvarmuus. Suosituksen antoi MAVIR, Unkarin kantaverkkoyhtiö. Kyse on yhdestä voimalasta ja yhdestä joesta, mutta sama ristiriita kuumenevan veden ja sähkönsaannin välillä näkyy jo eri puolilla Eurooppaa.

Miksi kuumat joet nostavat sähkön hintaa

Ydinvoimalat ja suuret lämpövoimalat tuottavat sähköä kuumentamalla vettä höyryksi. Kun höyry on pyörittänyt turbiineja, jäljelle jää lämpöä, joka on johdettava pois. Moni laitos ottaa jäähdytysvettä joesta ja palauttaa sen lämpimämpänä.

Ympäristöluvat rajoittavat, kuinka paljon lämpöä jokeen saa siirtää. Lämmin vesi sitoo vähemmän happea, mikä heikentää kalojen elinoloja ja voi tappaa niitä. EU:n vesipuitedirektiivi velvoittaa jäsenmaat suojelemaan vesistöjä, ja voimalakohtaiset luvat muuttavat tämän yleisen vaatimuksen konkreettisiksi lämpörajoiksi (eur-lex).

Kun helleaalto nostaa jokiveden lähelle lupaehtojen ylärajaa, voimalan on vähennettävä tuotantoa. Sähköä katoaa markkinoilta juuri silloin, kun ilmastointi kasvattaa kulutusta. Euroopan tukkusähkömarkkinoilla hinnan määrää viimeinen ja kallein tuotantomuoto, jota tarvitaan kysynnän kattamiseen. Jos tasainen ja edullinen ydinvoima väistyy, kaasuvoimalat täyttävät usein aukon. Silloin hinta nousee kaikille samaan sähköverkkoon kytkeytyneille.

Ranska osoitti, kuinka nopeasti vaikutus leviää. EDF vähensi viime viikolla ydintuotantoaan 4,1 gigawatilla, mikä vastasi noin seitsemää prosenttia keskipäivän kysynnästä. Syynä olivat jokien lämpörajat muun muassa Golfechin ja Nogent-sur-Seinen reaktoreilla (Reuters, Le Figaro). Ranskan sähkövienti putosi noin 10–12 gigawatista noin 3 gigawattiin (Le Monde). Tuonnista riippuvaiset naapurit joutuivat ahtaalle. Belgiassa varttituntihinnat nousivat iltatunteina yli 1 000 euroon megawattitunnilta, kun aurinkosähkön tuotanto hiipui mutta jäähdytystarve pysyi korkeana (Euronews).

Helle osuu myös teollisuuteen

Rajoite ei koske vain ydinreaktoreita. Mainz-Wiesbadenin lähellä sijaitsevat voimalat käyttävät jäähdytykseen noin 80 000 kuutiometriä Reinin vettä tunnissa. Jos joen lämpötila lähestyy 28 astetta, edessä voi olla osittaisia alasajoja. Myös Budenheimin kemiantehdas voi joutua vähentämään paljon energiaa vaativaa tuotantoa samoissa lämpötiloissa (Tagesschau).

Rheinland-Pfalzissa on jo annettu ensimmäinen jokilämpövaroitus. Korkeammat varoitustasot saavutettiin vuosina 2018, 2019, 2022 ja 2025 (Rhein-Ahr-Anzeiger). Ilmiö ei enää näytä poikkeukselta.

Kuka maksaa päätöksen hinnan

Unkarin poikkeuslupa piti noin 600 megawattia edullista ydinvoimaa verkossa ja hillitsi sähkönhinnan nousua kuluttajille. Kustannus siirrettiin Tonavaan. Hallituksen mukaan jatkuva seuranta ei osoittanut vaaraa vesieliöstölle (HVG, Telex), mutta riippumattomia tietoja veden happipitoisuudesta tai ekologista arviota ei ole julkaistu.

Vain muutamaa päivää aiemmin sama hallitus kuvasi Paksin alkuperäisiä tuotantoleikkauksia tavanomaisiksi ja hallittaviksi. Maanantaina lisäleikkauksia pidettiin jo mahdottomina hyväksyä (444.hu). Kannanmuutosta ei selitetty.

Ranskalla on sama oikeudellinen mahdollisuus. Vuoden 2022 helleaallon aikana neljä ranskalaista voimalaa toimi ympäristöpoikkeusluvilla yhteensä 24 päivän ajan (Le Monde). Vuonna 2026 EDF vähensi tuotantoa eikä ollut raportointihetkellä hakenut uutta poikkeuslupaa. Ero ei ole lainsäädännössä vaan päätöksessä: Ranska hyväksyi sähköntuotannon vähenemisen, Unkari ekologisen riskin.

Kun helleaallot yleistyvät, jokien lämpörajat törmäävät yhä useammin juuri helteen kasvattamaan sähkönkysyntään. Jokainen poikkeuslupa, joka myönnetään ilman avointa ekologista näyttöä, madaltaa seuraavan poikkeuksen kynnystä.