Unkari avaa korruptiovalitukset määräajan alla

Unkari muutti rikosprosessilakiaan 26. elokuuta niin, että kuka tahansa voi riitauttaa päätöksen, jolla korruptiotutkinta lopetetaan tai jätetään aloittamatta. Uusien sääntöjen mukaan poliisin ja syyttäjien on toimitettava päätöksistä anonymisoidut versiot Integriteettiviranomaiselle, maan korruptionvastaiselle valvontaelimelle. Viranomainen julkaisee päätökset verkossa, minkä jälkeen yksityishenkilöllä tai järjestöllä on kaksi kuukautta aikaa tehdä virallinen uudelleentarkastelupyyntö (Telex, Magyar Közlöny).

Ajoitus liittyy suoraan EU-rahoihin. Budapestin on määrä täyttää 31. elokuuta mennessä korruptionvastaiset ehdot, niin sanotut supervälitavoitteet, joista riippuu noin 10 mrd. euron jäädytetty elpymisrahoitus (neuvoston tiedote). Kuten To Brief kertoi, nimettömät komission ja Budapestin lähteet ovat viestineet, että Unkari saattaa olla etenemässä aikataulussa. Julkista oikeudellista arviota asiasta ei ole.

Mitä laki käytännössä muuttaa

Laki ei avaa uudelleen kaikkia Orbánin kauden tapauksia. Se laajentaa olemassa olevaa unkarilaista tarkastelumenettelyä, jossa oikeus valittaa oli aiemmin rajattu uhreihin ja alkuperäisiin ilmoittajiin. Nyt valituksen voi tehdä kuka tahansa (Index, K-Monitor). Päätökset julkaistaan, jotta ulkopuoliset voivat ylipäätään löytää ne. Ensimmäinen este poistuu: päätöstä ei voi riitauttaa, jos sitä ei näe.

Pyyntö palautuu ensin sille viranomaiselle, joka sulki asian. Jos poliisi tai syyttäjä ei muuta kantaansa, asiakirjat siirtyvät tutkintatuomarille Budan keskisen piirioikeuden käsiteltäviksi (UJBTK). Integriteettiviranomainen julkaisee päätökset mutta ei ratkaise valituksia. Se voi kuitenkin tehdä myös omia uudelleentarkastelupyyntöjään (Magyar Közlöny). Menettely kattaa korruption, virka-aseman väärinkäytön, budjettipetokset, julkisten hankintojen kartellit ja niihin liittyvän rahanpesun. Vuoden 2026 laajennus lisää mukaan vakavat kansallisomaisuuteen kohdistuvat omaisuusrikokset (Telex, Jogászvilág).

Luvut hillitsevät odotuksia

Menettely on tuottanut joitakin tuloksia. Integriteettiviranomaisen tietojen mukaan ainakin yhdessä tapauksessa piirisyyttäjä kumosi tutkinnan lopettamisen ja määräsi tutkinnan jatkumaan. Toisessa syyttäjä perui oman lopettamispäätöksensä (JOG/107/2025, JOG/53/2025). Kokonaiskuva on silti laiha. Unkarilainen korruptionvastainen järjestö K-Monitor arvioi onnistumisasteeksi 13,8 % vuonna 2023, 5 % vuonna 2024 ja 7 % vuonna 2025 (K-Monitor). Erillisessä oikeudellisessa tarkastelussa käytiin läpi 101 tapausta. Niistä 78 hylättiin ja vain 11 johti kumoamiseen (UJBTK).

Integriteettiviranomaisen johtaja Ferenc Pál Bíró sanoi Politicolle arvioivansa korruptionvastaisen työn vaikutuksia vasta vuonna 2027. Hän varoitti, että suurten rahasummien ohjaaminen järjestelmään, jolla on pitkä korruptiohistoria, luo uusia väärinkäytösriskejä (Politico).

Komission testi koskee toimeenpanoa, ei uutta lakia

Budapest liittää lakimuutoksen laajempaan rahoitusvalvontapakettiin ennen määräaikaa. Siihen kuuluvat hankintakieltoa koskeva rekisteri tuomituille yrityksille, EU:n riskiseulontatyökalut rahoitetuille ohjelmille sekä ensimmäiset askeleet kohti liittymistä Euroopan syyttäjänvirastoon EPPO:on, joka tutkii EU-varojen väärinkäytöksiä yli rajojen (Schoenherr, Euronews).

Ratkaisevaa on, arvioiko Euroopan komissio Unkaria lain muodon vai todellisen toimeenpanon perusteella. EU:n julkisasiamies, unionin tuomioistuimen oikeudellinen neuvonantaja, jonka kanta ei sido tuomioistuinta mutta painaa paljon, katsoi, ettei komission olisi pitänyt vapauttaa Unkariin liittyviä varoja ennen kuin uudistukset ovat "voimassa ja tosiasiallisesti sovellettuja" (Onvista/Reuters). Alankomaiden parlamenttiasiakirjoissa korostetaan, että varojen takaisinperinnän on pysyttävä mahdollisena, jos aiemmat maksut osoittautuvat jälkikäteen väärin perustelluiksi (Rijksoverheid).

EU:n elpymisrahastosääntöjen mukaan (asetus 2021/241, artikla 24) Unkarin on toimitettava virallinen maksupyyntö, sen tueksi näyttöä ja tarkastusyhteenveto ennen kuin komissio voi arvioida välitavoitteiden täyttymistä. Arviota ei ole julkaistu. Uusi valitusreitti on todellinen parannus: korruptiotapaukset, jotka aiemmin saattoivat kadota syyttäjälaitoksen hiljaisuuteen, löytyvät nyt ja niitä voidaan haastaa. Laajamittainen vaikutus riippuu siitä, tuottavatko syyttäjät ja tuomarit päätöksiä, joiden perusteella komissio voi todentaa muutoksen. Pelkkä määräajan täyttävä lainsäädäntö ei riitä. Komission on tehtävä ero näkyväksi, kun se julkaisee arvionsa.