Iran vaatii Yhdysvalloilta myönnytyksiä Hormuzista

Iran on tarjoutunut avaamaan Hormuzinsalmen uudelleen viikon kuluessa, jos Yhdysvallat toimii ensin. Donald Trump on tiettävästi torjunut tarjouksen, mutta Teheranin mukaan virallista vastausta ei ole tullut. Syyskuun 25. päivänä salmen läpi havaittiin kulkevan vain yhdeksän alusta. Ennen konfliktia vesiväylän kautta kulki noin 125 suurta kauppa-alusta päivässä (Cyprus Mail).

Tieto Trumpin torjunnasta on peräisin Wall Street Journalilta. Lehti vetosi nimettömiin yhdysvaltalaisviranomaisiin, joiden mukaan Trump odottaa Iranin pommitusten jatkuvan marraskuun välivaalien jälkeen (WSJ). Uutinen kertoo, mitä lehdelle sanottiin, ei siitä, mihin Washingtonissa on päätetty. Valkoinen talo ei ole virallisesti torjunut tarjousta. Saksan julkisen palvelun Deutschlandfunk korosti, ettei uutista ollut vahvistettu virallisesti (Deutschlandfunk). Berliner Zeitung julkaisi Reutersin uutisen, jonka mukaan Iran odotti yhä Yhdysvaltain virallista vastausta (Berliner Zeitung).

Washington toimii ensin, Iran avaa salmen myöhemmin

Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi esitteli suunnitelman YK:ssa. Hänen mukaansa se oli välitetty Washingtoniin Qatarin kautta (UN recording). Mitään ei tapahdu ennen kuin Yhdysvallat hyväksyy ehdotuksen. Araghchin mukaan Washington toimisi sen jälkeen neljän tai viiden päivän ajan, Iran avaisi salmen kuudentena päivänä ja neuvottelut lopullisesta sopimuksesta alkaisivat seitsemäntenä (UN recording).

Associated Pressin mukaan Iran haluaa osana sopimusta, että Yhdysvallat purkaa Iranin satamien merisaarron ja keventää öljypakotteita (AP). Iran vaatii myös jäädytettyjen varojen vapauttamista ja tulitaukoa, joka kattaisi Libanonin.

Washington ei ole julkisesti sulkenut ovea. Reutersin mukaan yhdysvaltalaisviranomainen kuvasi välittäjien kautta käytyjä yhteyksiä ”myönteisiksi ja rakentaviksi” samana päivänä, kun Araghchi puhui (Reuters via Al-Monitor). Lausunto kertoo yhteydenpidon jatkumisesta, mutta sopii yhteen myös sen kanssa, että tarjous olisi torjuttu yksityisesti.

Kuka voi toimia ja kuka ei

Merisaarto on Washingtonin vahvin neuvotteluvaltti. Yhdysvaltain asevoimien Central Command kertoi käännyttäneensä 23. syyskuuta mennessä 115 kaupallista alusta, jotka olivat matkalla Iranin satamiin tai niistä pois (CBS). Iranin ehdotus vaatii Yhdysvaltoja luopumaan tästä keinosta ennen kuin Iranin lupaus on koeteltu merellä.

Päätösvalta on rajattu. Washington voi vastata tarjoukseen ja muuttaa saartoa sekä pakotteita. Iran voi avata salmen. Vaikein toteuttaa on Libanonia koskeva ehto, sillä se riippuu Israelista. Washington voi painostaa Israelia, mutta ei sitoa sitä sopimukseen.

Eurooppa ei ole mukana neuvottelussa, mutta kantaa sen kustannukset. Ennen sotaa Hormuzinsalmen kautta kulki noin viidennes maailman öljynkulutuksesta. Häiriöt vaikuttavat Euroopan kotitalouksiin ja teollisuuteen maailmanmarkkinahintojen kautta (EIA). Saksan ulkoministeri Johann Wadephul tuki 24. syyskuuta 80 maan lausuntoa, jossa vaadittiin Hormuzinsalmen avaamista kokonaan (Handelsblatt). Lausunto lisää painetta, mutta ei muuta neuvottelun ehtoja.

Muut Euroopan toimet turvaavat vaihtoehtoisia kuljetusreittejä salmen sijaan. Emmanuel Macron ilmoitti sotilaiden, tutkien ja ilmatorjunnan lähettämisestä Saudi-Arabian Yanbuun, Punaisenmeren öljysatamaan. Määristä tai aloituspäivästä ei ole vielä tietoa (Le Monde). Yanbusta osa Saudi-Arabian raakaöljystä voidaan kuljettaa ostajille Hormuzinsalmen ohi, ja sataman suojaaminen turvaa tämän vaihtoehdon. EU:n ulkoasioista vastaava Kaja Kallas pyytää jäsenmailta lisää aluksia ja lentokoneita Aspides-operaatioon, joka suojaa Punaisenmeren laivaliikennettä huthien iskuilta (Euronews). Saatavilla olevien tietojen mukaan operaatio ei toimi Hormuzinsalmella.

Miltä salmen avautuminen näyttäisi

Alusmäärät kertovat tilanteesta diplomatiaa selvemmin. International Maritime Organization oli vahvistanut alueella 24. syyskuuta mennessä 85 välikohtausta ja 24 merenkulkijan kuoleman, Cyprus Mail kertoi (Cyprus Mail). Suuret tankkerit kuljettavat edelleen merkittäviä määriä öljyä, joten vähäinen liikenne ei tarkoita viennin pysähtymistä.

Varovaisuudelle on silti syynsä. Laivanvarustajat, miehistöt ja vakuuttajat arvioivat reitin turvallisuutta alus kerrallaan. Kuukausia jatkuneiden iskujen jälkeen ne odottavat näkevänsä alusten kulkevan salmen läpi päivästä toiseen ennen kuin luottavat Teheranin tai Washingtonin ilmoituksiin.

Teheran on esittänyt ehdollisen aikataulun, mutta Washington ei ole vastannut siihen julkisesti. Wall Street Journalin uutinen viittaa kielteiseen vastaukseen, mutta perustuu nimettömiin viranomaislähteisiin. Salmi on käytännössä avoinna, kun alukset kulkevat sitä jälleen säännöllisesti. Päivittäinen alusmäärä kertoo, tapahtuuko niin.