Irlanti vetää EU:n markkinasääntöjä yhteen

Irlannin valtiovarainministeri Simon Harris vetää neuvotteluja EU:n rahoitusmarkkinapaketista, joka voi muuttaa arvopaperikaupan ja markkinavalvonnan työnjakoa koko unionissa. Harris tavoittelee sopua lokakuuhun mennessä (RTE). Irlanti aloitti EU:n neuvoston kiertävänä puheenjohtajamaana 1. heinäkuuta, joten se johtaa ministerikokouksia, joissa jäsenmaat hakevat lakipaketeista yhteistä kantaa.

Asetelma on hankala. Irlanti kuuluu niihin jäsenmaihin, joihin suunnitellut muutokset osuisivat suoraan.

Miksi Eurooppa haluaa korjata pääomamarkkinansa

Eurooppalaiset kotitaloudet pitävät suuren osan säästöistään pankkitalletuksissa, joiden tuotto on matala. Yritykset taas kohtaavat yhä 27 kansallista sääntökokonaisuutta, kun ne hakevat rahoitusta osakkeilla tai joukkovelkakirjoilla. Erot koskevat verotusta, maksukyvyttömyysmenettelyjä ja finanssivalvontaa (European Commission, Council of the EU). Pääoma ei liiku EU:n sisällä yhtä vapaasti kuin tavarat.

Ratkaisuksi tarjotaan Market Integration and Supervision Package -pakettia, joka muuttaisi seitsemäätoista EU-lakia arvopaperien kaupankäynnistä, selvityksestä ja valvonnasta (European Parliament). Ajatus on suoraviivainen: jos Pariisissa toimiva EU:n arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA saa kansalliset viranomaiset soveltamaan sääntöjä yhtenäisemmin, yritysten on helpompi hakea rahoitusta kotimaansa ulkopuolelta. Sijoittajille sama tuote näyttäytyisi valvonnan kannalta suunnilleen samana eri jäsenmaissa (A&O Shearman).

Irlannin eturistiriita

Dublin on yksi Euroopan suurista rahastohallinnon keskuksista. Irlantilainen europarlamentaarikko Regina Doherty tiivisti huolen: Irlannissa on "valtavan paljon rekisteröityjä sijoituksia", eikä maa halua, että "joku muu joko hallinnoi niitä tai muuttaa markkinaa niin, että ne muuttuvat liikkuviksi". ESMA:n vallan kasvattaminen "saattaa sopia täydellisesti Ranskalle, Saksalle, Italialle ja muille, jotka haluavat osansa kakustamme, mutta taloudellisesti se ei sopisi Irlannille" (RTE).

Nykyisestä hajanaisesta järjestelmästä hyötyvät hyvin tunnistettavat toimijat: rahastohallinnoijat, compliance-juristit, sääntelyasiantuntijat ja vero­neuvonantajat Dublinissa ja Luxemburgissa. Niiden työ perustuu juuri siihen, että valvonta ja käytännöt poikkeavat maasta toiseen. Jos tehtäviä keskitetään EU-tasolle, myös työ siirtyy.

Harris myöntää, että ESMA tarvitsee "suuremman roolin", mutta sanoo Irlannin vastustavan keskitettyä valvontaa, "ainakaan vain keskittämisen vuoksi" (European Business Magazine). Muille pääkaupungeille hän viestii, ettei sopua synny, "jos vain yksi osapuoli liikkuu" (Irish Times).

Paine on todellinen. EU:n kuusi suurinta taloutta tukee joidenkin valvontavaltuuksien siirtämistä ESMA:lle. Päätös tehdään määräenemmistöllä, eli 15 jäsenmaata, jotka edustavat 65:tä prosenttia EU:n väestöstä, voi hyväksyä sen ilman yksimielisyyttä (Council of the EU, Irish Times). Irlanti ei voi pysäyttää pakettia yksin. Puheenjohtajamaana se voi silti muotoilla kompromissin.

Jakolinja ei kulje suurten ja pienten maiden välillä

Ranska katsoo asiaa mittakaavan kautta. Yhtenäisempi valvonta tekisi EU:n markkinoista houkuttelevammat kansainvälisesti, ja maan valvoja puhuu hankkeesta kilpailukyvyn, ei kansallisen vallan menetyksen, näkökulmasta (AMF). Luxemburg taas jakaa Irlannin halun suojata rahoituskeskuksensa. Se kannattaa mallia, jossa ESMA ohjaa kansallisia valvojia yhdenmukaisempaan käytäntöön mutta ei valvo rahastoja suoraan (CSSF).

Tästä neuvottelussa on kyse. Rahastoalan oma etujärjestö EFAMA kannattaa rajat ylittävien sääntöjen yksinkertaistamista, mutta pitää omaisuudenhoitajien suoraa ESMA-valvontaa "perusteettomana" ja kilpailukykytavoitteiden kannalta "harhautuksena" (EFAMA). On eri asia saada 27 kansallista valvojaa soveltamaan samoja sääntöjä johdonmukaisemmin kuin korvata ne yhdellä EU-viranomaisella.

Kotitalouksille lupaus on laajempi sijoitustuotteiden tarjonta ja paremmat pitkän aikavälin tuotot säästöille. Talletuksista markkinoille siirtyminen merkitsee kuitenkin myös riskin siirtämistä säästäjälle. Irlannin keskuspankki on korostanut sijoittajansuojan ongelmia: eturistiriitoja, väärinmyynnin painetta ja digitaalisia tuotteita, jotka hämärtävät tietoa sen sijaan, että selkeyttäisivät sitä (Central Bank of Ireland). Avoimeksi jää, päätyvätkö hyödyt tavallisille säästäjille vai ennen kaikkea rahoitusalan välikäsille.

EU palaa yhä samaan diagnoosiin: pääomamarkkinat ovat hajanaiset. Sen jälkeen selviää, että hajanaisuus suojaa jonkun liiketoimintamallia. Harrisilla on kuusi kuukautta aikaa selvittää, kenen mallista jäsenmaat ovat valmiita tinkimään.