Irlanti poistaa YK-veton joukkojen lähettämisestä

Irlannin hallitus tuo tässä kuussa parlamenttiin lakiesityksen, joka poistaisi YK:n turvallisuusneuvoston käytännön veto-oikeuden Irlannin ulkomaisiin joukko-operaatioihin. Defence (Amendment) Bill 2026 muuttaa myös päätöksentekoa laajemmin. Enintään 50 sotilaan operaatioissa ei enää tarvittaisi Dáilin eli parlamentin alahuoneen äänestystä, vaan päätös jäisi hallitukselle (RTÉ).

Esitys purkaa Irlannin niin sanotun kolmoislukon. Tähän asti yli 12 sotilaan lähettäminen ulkomaille on vaatinut hallituksen hyväksynnän, parlamentin äänestyksen ja YK:n turvallisuusneuvoston mandaatin. Ulko- ja puolustusministeri Helen McEnteen esitys poistaisi YK-vaatimuksen kokonaan. Pienemmissä operaatioissa myös parlamentaarinen valvonta jäisi pois. Näin joukkojen lähettämistä koskevaa valtaa keskitetään hallitukselle tavalla, jota Irlannin järjestelmässä ei ole aiemmin kokeiltu.

Miksi Venäjän veto merkitsee, ja miksi ei

Hallituksen perustelu on yksinkertainen. Turvallisuusneuvosto ei ole hyväksynyt uutta rauhanturvaoperaatiota vuoden 2014 jälkeen, koska Venäjä ja Kiina ovat estäneet päätöksiä. Irlanti on voinut harjoitella EU:n taisteluosastoissa, monikansallisissa nopean toiminnan joukoissa, mutta ei lähettää niitä operaatioihin. Käytännön seuraus nähtiin 24. toukokuuta, kun turvallisuusneuvosto antoi EU:n Välimeren salakuljetuksen vastaisen Irini-merioperaation mandaatin raueta. Irlanti veti henkilöstönsä heti pois, vaikka operaatiolla oli laaja EU-tuki.

McEntee kuvaa muutosta suvereniteettikysymyksenä: "Muiden maiden veto estää meitä toimimasta" (puhe Dáilissa). Este on silti ollut tähän asti ennakoiva, ei toteutunut. Hallitus itse myöntää, ettei Venäjä ole koskaan käyttänyt vetoa Irlannin joukkojen lähettämistä vastaan.

Kaikki oppositiopuolueet vastustavat lakia. Sinn Féin vaatii kansanäänestystä ja katsoo, että Irlannin EU-sopimusten hyväksyntään sisältyi epäsuoria puolueettomuustakuita (Sinn Féin, Irish Times). McEnteen mukaan kolmoislukko perustuu tavalliseen lakiin, ei perustuslakiin, eikä sen muuttaminen vaadi kansanäänestystä. Hallituspuolueilla Fianna Fáililla ja Fine Gaelilla on Dáilissa selvä enemmistö. Puolueettomuutta korostaneella ohjelmalla valittu presidentti Catherine Connolly on kuitenkin sanonut vievänsä lain korkeimpaan oikeuteen perustuslainmukaisuuden arviointia varten.

Euroopan puolueettomat maat kulkevat eri suuntiin

Euroopan jäljellä olevat puolueettomat maat eivät liiku samaan suuntaan. Itävallan liittokansleri Christian Stocker sanoi toukokuussa, että "puolueettomuus ei suojele meitä", ja vaati syvempää eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Mielipidemittaukset näyttävät ristiriidan: 88 % itävaltalaisista pitää puolueettomuutta osana kansallista identiteettiä, mutta 81 % tukee EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa. Itävallassa puolueettomuus on kirjattu perustuslakiin, joten sen muuttaminen olisi paljon vaikeampaa kuin Irlannin lakimuutos.

Malta on toisessa ääripäässä. Se on ainoa EU-maa, joka on jättäytynyt PESCOn eli EU:n pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön ulkopuolelle. Järjestelyssä on mukana 26 jäsenmaata 27:stä. 31. toukokuuta päättyneissä vaaleissa kumpikaan suurista puolueista ei nostanut puolueettomuutta esiin. Ruotsi kulki koko kaaren loppuun: se siirtyi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta Nato-jäseneksi vuosina 2022–2024 ja säätää nyt lakia, joka sallisi Nato-operaatiot Ruotsin alueelta ilman parlamentin hyväksyntää.

Mitä laki jättää auki

Irlanti ei ole ilmoittanut joukkoja EU:n Rapid Deployment Capacity -joukkoon, 5 000 sotilaan nopean toiminnan kokonaisuuteen, joka on ollut toimintavalmis toukokuusta 2025. Uusi laki edellyttää, että operaatio noudattaa "YK:n peruskirjan periaatteita". Se ei kuitenkaan luo menettelyä, jossa arvioitaisiin, täyttääkö tietty EU-operaatio ilman YK-mandaattia tämän ehdon. Periaatteen ja päätösmenettelyn väliin jää tilaa lähes mille tahansa perustelulle.

Muutos ei nouse äänestäjien paineesta. Ukrainan sota on irlantilaisten huolissa 1 %:n tasolla, kaukana asumisen ja elinkustannusten takana. Hallitus saa pian oikeudellisen vallan lähettää joukkoja aiempaa vapaammin. Se ei ole vielä sanonut, minne niitä lähetettäisiin tai mitä tavoitetta varten.