Irlannin budjettiesitys karsii EU-yhteisohjelmia

Irlanti ehdottaa, että EU käyttäisi vuosina 2028–2034 enintään 1 622 mrd. euroa vuoden 2025 hinnoin. Summa on 141 mrd. euroa vähemmän kuin Euroopan komission esityksessä (neuvoston neuvottelukehys). Luonnos turvaa jäsenmaiden maatalous- ja aluetuet ja kohdistaa suurimmat säästöt EU:n yhteisesti pyörittämiin ohjelmiin. Pienempää kokonaisbudjettia vaativat hallitukset vastustavat esitystä silti. Ratkaisu määrittää, miten EU rahoittaa maataloutta, vauraudeltaan jäljessä olevia alueita, tutkimusta ja puolustusta 2030-luvun puoliväliin asti.

Irlanti johtaa hallitusten välisiä neuvotteluja, koska sillä on EU:n neuvoston kiertävä puheenjohtajuus. Sen neuvottelukehys on pohja sopimukselle, eikä se sido ketään. Luonnosteltu pitkän aikavälin budjetti asettaa menojen vuotuiset enimmäisrajat. Näiden rajojen puitteissa sovittavat vuosibudjetit ratkaisevat, mihin EU sitoutuu ja mitä se maksaa (perussopimuksen 312 artikla).

Mihin leikkaukset kohdistuvat

Irlannin mukaan luonnos turvaa maatalous-, alue- ja kalastusrahoituksen, jota useimmat hallitukset ovat vaatineet, ja jättää samalla varaa uusiin painopisteisiin (Irlannin puheenjohtajakausi). Luvut tukevat väitteen ensimmäistä osaa. Tutkimuksen, teollisuuden ja puolustuksen menoluokka supistuu komission esitykseen verrattuna 12,8 %. Maatalousmaksut ja koheesiorahoitus eli EU:n tuki alueiden välisten erojen kaventamiseen kuuluvat samaan menoluokkaan, joka pienenee vain 3,4 % (neuvoston liite).

Luonnos vastaa 17 EU-maan johtajan aiempaa vaatimusta suojata maatalous- ja koheesiorahoitusta (Politico). Maatalouden tulotuelle taattu vähimmäistaso pysyy lähes ennallaan, noin 261 mrd. eurossa (neuvoston liite). Mistään ei ole vielä sovittu, mutta luonnoksen painotukset ovat selvät.

Kuusi hallitusta halusi jakaa rahat toisin. Elokuussa Saksa, Alankomaat, Itävalta, Tanska, Suomi ja Ruotsi vaativat selvästi pienempää budjettia. Puolustus ja kilpailukyky rahoitettaisiin siirtämällä rahaa nykyisistä menoista (yhteinen julkilausuma). Saksan liittokansleri Friedrich Merz sanoi, ettei Irlannin esitys tarjoa pohjaa sopimukselle (Tagesschau). Myös Tanskan valtiovarainministeri Peter Hummelgaard arvosteli painotuksia. Hänen mukaansa maatalous ja alueet pääsevät vähällä, kun taas kilpailukyky ja turvallisuus kantavat leikkaustaakan (Politiken).

Kuka voi estää sopimuksen ja kuka vain vaikuttaa

Parlamentin budjettineuvottelujen päävastuulliset mepit torjuivat neuvottelukehyksen eri perusteella. Heidän mukaansa inflaation ja velanhoitokulujen jälkeen käytettävissä olisi nykyistä vähemmän rahaa (Euroopan parlamentti). Summaan sisältyy 149,296 mrd. euroa EU:n yhteisten pandemialainojen takaisinmaksuun. Nämä rahat eivät rahoita uusia hankkeita (neuvoston liite). Luku ei yksin todista parlamentin vertailua oikeaksi, mutta otsikkosumma antaa liian suuren kuvan siitä, kuinka paljon EU:lle jää uusien hankkeiden rahoittamiseen.

Päätösvalta jakautuu epätasaisesti. Yksikin jäsenmaa voi estää lopullisen sopimuksen. Parlamentti ei voi muuttaa rahoituskehystä, mutta se voi torjua sen (perussopimuksen 312 artikla). EU-maiden johtajat käsittelevät Irlannin luonnosta 15.–16. lokakuuta pidettävässä huippukokouksessa. Kokous voi ohjata neuvotteluja, mutta ei ratkaise niitä (Eurooppa-neuvosto).

Kaupungit haluavat vaikutusvaltaa, eivät vain rahaa

Pääkaupunkien pormestarit nostavat esiin erillisen riskin. He vaativat, että johtajat selvittävät leikkausten vaikutukset kaupunkeihin ennen kokonaissummasta sopimista ja pitävät paikallishallinnot mukana EU-ohjelmien suunnittelussa ja toteutuksessa (EUNews). Pormestarien kirje lähetettiin ennen Irlannin luonnosta, ja siinä arvosteltiin kuuden hallituksen leikkausvaatimusta. Kirjeen allekirjoitti myös Haagin pormestari, vaikka Alankomaiden hallitus kuuluu kuuden joukkoon.

Nykyisin jokaisen jäsenmaan on käytettävä vähintään 8 % aluekehitysrahastonsa varoista kaupunkihankkeisiin, joiden valinnassa kaupunkien viranomaiset ovat mukana (Euroopan aluekehitysrahastoa koskeva asetus). Euroopan komissio haluaa koota tällaiset varat kunkin maan kumppanuussuunnitelmaan, jonka laatii kansallinen hallitus. Parlamentin tutkimuspalvelu arvioi ehdotuksia helmikuussa, kuukausia ennen Irlannin luonnosta, eikä löytänyt niistä mitään korvaamaan kaupunkien vähimmäisosuutta (EPRS:n katsaus). Kaupungit pelkäävät, että aluekehitysraha säilyy kansallisessa budjetissa mutta niiden taattu osuus ja rooli hankkeiden valinnassa katoavat vähin äänin.

Pormestareilla ei ole veto-oikeutta eikä hyväksyntävaltaa. He voivat vaikuttaa europarlamentaarikkojen ja kansallisten ministerien kautta. Nämä laativat yhdessä erilliset rahastosäädökset, kuten nykyiset aluekehitysrahaston säännötkin. Irlannin luonnos turvaa jäsenmaiden määrärahat leikkaamalla EU:n yhteisistä ohjelmista, eikä se ole saanut taakseen sopimuksen estämiseen pystyviä hallituksia. Kaupunkien taattu osuus ratkaistaan kumppanuussuunnitelmien säännöistä päättävien lainsäätäjien pöydässä, ei tässä neuvottelukehyksessä.