Irlannin €141bn:n esitys leikkaa turvallisuusrahoitusta

Irlannin ehdotus EU:n vuosien 2028–2034 budjetiksi leikkaisi Euroopan komission esityksestä 141,045 miljardia euroa eli noin 8 prosenttia (neuvottelukehikko). EU-maiden johtajat käsittelivät ehdotusta 15. lokakuuta, mutta eivät päässeet sopuun (Euronews). Paperi paljasti ristiriidan: pienempää budjettia vaativat hallitukset haluavat samalla lisätä turvallisuusmenoja. Suuri joukko muita hallituksia puolustaa menoja, joita pitäisi leikata säästöjen saamiseksi.

Irlanti johtaa vuorollaan jäsenmaiden ministerikokouksia EU:n neuvoston puheenjohtajamaana kuuden kuukauden ajan. Se jakoi 10. lokakuuta neuvottelukehikon, jossa esitetään budjetin kokonaissummat ja niiden jako mutta ei vielä päätetä mistään. Irlannin paperissa menositoumuksia olisi vuosille 2028–2034 yhteensä 1 622,011 miljardia euroa vuoden 2025 hinnoin. Komission esityksessä summa on 1 763,056 miljardia euroa (neuvottelukehikko).

Ehdotuksesta ei äänestetty eikä sitä hylätty. Johtajat katsoivat, ettei se lähentänyt jäsenmaiden kantoja, ja pyysivät Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa António Costaa etsimään sopua ajoissa (Euronews).

Suurimmat maksajat haluavat pienemmän budjetin mutta lisää turvallisuusmenoja

EU-budjettiin eniten maksavista kuusi hallitusta, Saksa, Alankomaat ja Ruotsi mukaan lukien, vaati Irlannille 28. syyskuuta lähettämässään kirjeessä satojen miljardien eurojen leikkauksia (RTÉ). Huippukokouksessa liittokansleri Friedrich Merz kutsui Irlannin leikkausta askeleeksi oikeaan suuntaan, mutta sanoi sen jäävän selvästi Saksan vaatimuksista (Saksan hallitus). Ruotsin Ulf Kristersson sanoi maansa hylkäävän esityksen, koska budjetti on yhä liian suuri (Reuters).

Sama ryhmä haluaa EU:n tekevän enemmän turvallisuuden eteen. Alankomaiden pääministeri Rob Jetten sanoi parlamentille, että Irlannin leikkaukset kohdistuvat kilpailukykyyn, innovaatioihin ja puolustukseen, joita hän haluaa EU:n vahvistavan (Tweede Kamer).

Ehdotus jakaa leikkaukset juuri näin: maatalouden ja köyhempien alueiden rahoitusta vähennettiin vähän, teollisuuden, puolustuksen ja ulkopolitiikan rahoitusta selvästi enemmän. Maatalouden ja aluekehityksen menoluokan rahoitus väheni 3,4 prosenttia. Kilpailukykyyn ja turvallisuuteen varatusta kokonaisuudesta leikattiin 12,8 prosenttia ja ulkosuhteista 17,4 prosenttia (neuvottelukehikko).

Lopulliseen budjettiin tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä, ja parlamentti vastustaa leikkauksia vastakkaisesta suunnasta. Sen neljä pääneuvottelijaa sanoivat, että kahdeksan prosentin leikkaus heikentäisi EU:n kykyä investoida puolustukseen ja tukea kumppaneita ulkomailla (Euroopan parlamentti). Etulinjan maille leikkaus näkyy konkreettisesti. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda vastusti sotilaallisen liikkuvuuden rahoituksen vähentämistä. Rahalla parannetaan teitä ja rautateitä joukkojen siirtämistä varten (15min).

Maatalous- ja aluerahoituksen puolustajat

Italia ja Romania ovat koonneet 17 hallitusta Friends of Cohesion -ryhmään, jonka nimi viittaa EU:n köyhempien alueiden koheesiorahoitukseen (Italian hallitus). Ryhmä haluaa turvata sekä rahoituksen määrän että sen käyttöä ohjaavat säännöt. Lisäksi se vaatii hyvitysten lopettamista. Hyvitykset pienentävät joidenkin vauraiden maiden maksuosuuksia, joten vaatimus asettaa ryhmän suoraan vastakkain useiden suurimpien maksajien kanssa.

Irlannin paperi säilytti kunkin maan pääsumman mutta yhdisti varat yhdeksi kansalliseksi suunnitelmaksi maata kohden (neuvottelukehikko). Ratkaisu siirtäisi päätösvaltaa jäsenmaiden pääkaupunkeihin. Suoraan Brysselin kanssa pitkään asioineet alueet pelkäävät vaikutusvaltansa heikkenevän. Siksi koheesioryhmä vaatii summien lisäksi myös rahoituksen käyttöä koskevien sääntöjen säilyttämistä (Italian hallitus).

Jokaisella pääkaupungilla on veto-oikeus, eikä rahoitus katkea

Seitsemänvuotisen rahoituskehyksen hyväksyminen vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyden, joten yksikin maa voi estää sen. Lisäksi Euroopan parlamentin on annettava hyväksyntänsä (EUR-Lex). Molemmilla kiistapuolilla on siis valta pysäyttää neuvottelut. Aikataulu ei juuri lisää painetta: jos uutta kehystä ei hyväksytä 1. tammikuuta 2028 mennessä, nykyisen kehyksen viimeisen vuoden menokatot jäävät voimaan (EUR-Lex).

Esityksen perusteella johtopäätös on rajattu mutta selvä. Irlannin luonnos ei nykyisessä muodossaan voi vastata yhtä aikaa vaatimuksiin pienemmästä kokonaisbudjetista ja suuremmista turvallisuusmenoista, sillä suurimmat leikkaukset kohdistuvat turvallisuuteen. Sopimus edellyttää, että joku joustaa. Suurimmat maksajat voivat hyväksyä suuremman budjetin, koheesioryhmä syvemmät leikkaukset maatalous- ja aluerahoitukseen tai molemmat voivat antaa osan vaatimuksistaan periksi. Costa voi valmistella kompromissin, mutta ei pakottaa sitä hallituksille, joilla jokaisella on veto-oikeus. Merzin, Jettenin ja Kristerssonin on kerrottava, minkä summan he hyväksyisivät vastineeksi haluamastaan turvallisuusrahoituksesta. Friends of Cohesion -ryhmän on vastattava, voiko osa sen rahoituksesta siirtyä muualle.