Irlanti vie alumiinioksidia Venäjälle

Limerickin kreivikunnassa toimiva Aughinishin jalostamo vei huhtikuun 2024 ja maaliskuun 2025 välisenä aikana noin 540 000 tonnia alumiinioksidia Rusalin sulatoille. Rusal on Venäjän suurin alumiiniyhtiö. Razom We Stand -kansalaisjärjestökoalition kokoamien tullitietojen mukaan toimitusten arvo oli noin 308 miljoonaa dollaria (Euromaidan Press). Kaikki toimitukset olivat laillisia.

Ongelma on juuri laillisuudessa. EU on kiristänyt asteittain venäläisen alumiinin tuontirajoituksia, mutta se ei ole kieltänyt alumiinioksidin vientiä Venäjälle (Council of the EU). Alumiinioksidi on bauksiitista jalostettua valkoista jauhetta, josta sulatetaan alumiinimetallia (International Aluminium Institute). EU siis rajoittaa osin valmiin venäläisen metallin pääsyä Eurooppaan, mutta sallii sen keskeisen raaka-aineen viennin toiseen suuntaan.

Paikallisesta työnantajasta Venäjän toimitusketjuksi

Aughinish on Euroopan suurin alumiinioksidijalostamo. Shannonjoen suistossa sijaitseva tehdas työllistää suoraan noin 470 ihmistä, ja siihen kytkeytyy lisäksi noin 500 alihankintatyöpaikkaa (Irish Times). Lähialueelle tehdas on tärkeä työnantaja, koska vastaavia vaihtoehtoja on vähän.

Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen jälkeen jalostamon vienti ei kuitenkaan irtautunut Venäjästä vaan painottui sinne entistä enemmän. Venäjän osuus Aughinishin tuotannosta nousi 23 prosentista vuonna 2020 68 prosenttiin vuonna 2024 (Euromaidan Press). Tehtaasta tuli aiempaa tärkeämpi osa Rusalin tuotantoketjua samaan aikaan, kun EU yritti vähentää venäläisen alumiinin asemaa Euroopan markkinoilla. Washingtonilainen tutkimuslaitos CEPA tiivisti ristiriidan: EU estää lopputuotetta mutta syöttää tehdasta (CEPA).

Omistusrakenne tekee asetelmasta poliittisesti vaikeamman. Ruotsin veroviranomaiset jäädyttivät varoja Kubalissa, Rusal-kytköksisessä sulatossa, koska niiden mukaan pakotteiden kohteena oleva venäläismiljardööri Oleg Deripaska käyttää yhä määräysvaltaa emoyhtiöverkostossa uudelleenjärjestelyväitteistä huolimatta (Irish Times, GP). Se ei tee Irlannin viennistä laitonta. Se kuitenkin heikentää väitettä, että Rusalin eurooppalaiset omaisuuserät toimisivat aidosti erillään pakotelistatuista henkilöistä.

Kuka maksaa, jos aukko suljetaan

Irlannin hallituksella on todellinen ongelma. Pääministeri Simon Harris on sanonut, ettei kyse ole yksinkertaisesta valinnasta pakotteiden ja tehtaan sulkemisen välillä. RTÉ:n mukaan elinkeinoministeriön selvitys on valmistumassa, ja sen tulokset toimitetaan Euroopan komissiolle (RTÉ). Dublin on myös keskustellut EU-rahoituksen hakemisesta, jotta Aughinish voitaisiin pitää toiminnassa, jos Venäjä-vientiin perustuva malli ei enää olisi mahdollinen (AlCircle).

Painetta tulee muista jäsenmaista. Viro on ajanut alumiinioksidin vientikieltoa pakotepakettien neuvotteluissa (Euronews). Alan järjestö European Aluminium on varoittanut, että venäläistä metallia päätyy edelleen EU-markkinoille kolmansien maiden kautta noin 11 prosentin alennuksella, mikä painaa eurooppalaisten tuottajien kilpailuasemaa (AlCircle). Alumiinioksidia koskevan aukon sulkeminen tekisi EU:n pakotelinjasta johdonmukaisemman. Samalla se voisi nostaa kustannuksia eurooppalaisille valmistajille, jotka hyötyvät nyt halvemmasta Venäjä-kytköksisestä tarjonnasta.

Vientikielto ei silti pysäyttäisi Venäjän sulattoja automaattisesti. Rusal voisi hakea alumiinioksidia EU:n ulkopuolisilta toimittajilta tai kierrättää kauppaa välittäjämaiden kautta. Sama kiertämisongelma näkyy jo EU:n öljy- ja jalostetuotepakotteissa.

Irlannin kannettava ristiriita

Irlannin hallituksen selvitystä ei ole julkaistu. Virallista vientierittelyä ei ole annettu. Alumiinioksidin vientikiellon päätyminen tulevaan pakotepakettiin riippuu kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyydestä (Council of the EU). Myös Irlannilla on asiassa veto-oikeus.

Irlanti aloittaa EU:n neuvoston puheenjohtajakautensa näkyvän ristiriidan kanssa. Limerickissä lähes tuhat työpaikkaa riippuu tehtaasta, jonka suurin asiakas on pakotetun maan alumiinituottaja. Asteittaiset vientirajoitukset voisivat suojata työpaikkoja ja samalla estää uudet Venäjälle suuntautuvat sopimukset. Ratkaisevaa on, toimiiko Dublin ennen kuin Bryssel pakottaa asian pöydälle.