Italia hyväksyi Puolan pysäyttämän Venäjä-lähetyksen

Italian tulliviranomaiset hyväksyivät Venäjälle tarkoitetun lähetyksen pakotepoikkeuksen nojalla. Puolalaiset viranomaiset pysäyttivät lastin EU:n ulkorajalla ja palauttivat sen Italiaan. Italian tulli hyväksyi lähetyksen uudelleen ja päästi sen lähtemään Venäjälle italialaisesta satamasta, kertoo Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 10. marraskuuta julkaisema raportti. EU:n pakotteet ovat supistaneet suoraa kauppaa Venäjän kanssa jyrkästi, mutta kunkin maan tulliviranomaiset tekevät päätökset itsenäisesti. Euroopan komission mukaan se ei voi kumota yksittäisen viranomaisen hyväksyntää.

Euroopan tilintarkastustuomioistuin on EU:n riippumaton tarkastuselin. Se tutkii EU:n varojen käyttöä ja sääntöjen noudattamista, mutta sen havainnoilla ei ole lainvoimaa, eikä raportti todista rikosta. Julkisessa selostuksessa ei nimetä tavaroita, viejää, loppukäyttäjää eikä hyväksynnän antaneita italialaisviranomaisia. Yksikään seuraamus tai tuomioistuinratkaisu ei myöskään ole todennut jälleenvientiä laittomaksi.

Pysäytys yhdellä rajalla, hyväksyntä toisella

Viejä vetosi asetuksen 833/2014 poikkeukseen. Asetus on keskeinen EU:n Venäjän-kauppaa rajoittava säädös, ja se sallii rajattuja, ei-sotilaallisia käyttötarkoituksia. Viejät ilmoittavat poikkeuksen käytöstä itse sen sijaan, että hakisivat lupaa ennakkoon (Euroopan komission tulliohje). Italian tulli hyväksyi ilmoituksen, joten erillistä vientilupaa ei tarvittu (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti).

Tavarat pysyvät tullivalvonnassa siihen asti, kun ne fyysisesti poistuvat EU:sta. Siksi lähtöpaikan viranomaiset voivat pysäyttää lastin, jonka toinen jäsenmaa on jo hyväksynyt (Euroopan komission tulliohje). Puolalaiset viranomaiset tekivät näin, ja lähetys palautettiin Italiaan. Italian tulli perui alkuperäisen tulli-ilmoituksen, hyväksyi tavarat uudelleen ja päästi ne lähtemään.

Julkisesta selostuksesta ei käy ilmi, mitä puolalaisviranomaiset vastustivat tai selvittikö Italia heidän huomionsa ennen uutta hyväksyntää. Italian tullin päätöksiin törmättiin myös muualla. Rapporteur kertoo, että Liettuan tulli pysäytti toisen lähetyksen, jonka Italia oli hyväksynyt saman poikkeuksen nojalla. Sen myöhempi kohtaloa ei kerrota.

Tilintarkastajat varoittavat tullipaikan valikoinnista: viejät voivat reitittää tavaroita sen maan tulliin, joka suhtautuu poikkeuksiin sallivimmin. Pelkkä reitti ei todista, että kyseinen viejä olisi toiminut näin. Puolan ja Italian viranomaisten erimielisyyden ratkaisemiseen ei ollut ylempää tahoa. Euroopan komissio kertoi tilintarkastajille, että yksittäiset tullipäätökset kuuluvat jäsenmaille eikä sillä ole valtuuksia puuttua niihin (Bursa).

Kauppa romahti, mutta valvonta ei yhtenäistynyt

Pakotteet ovat purreet. EU:n ja Venäjän välinen tavarakauppa supistui 252,8 miljardista eurosta vuonna 2021 58,3 miljardiin euroon vuonna 2025. Venäjän puolustusteollisuudelle tärkeimpien tavaroiden suora vienti on käytännössä pysähtynyt vuoden 2023 jälkeen (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti). Tilintarkastajat eivät selitä koko pudotusta pakotteilla eivätkä pysty arvioimaan, kuinka paljon Venäjän sodankäyntikyky on heikentynyt.

Maat valvovat vientiä eri tavoin. Bulgaria ei ole kirjannut vuoden 2022 jälkeen yhtään rikkomusta toisista jäsenmaista peräisin olevissa tavaroissa, jotka ovat poistuneet EU:sta sen tullin kautta. Latvia kirjasi noin 2 100 vastaavaa sääntöjenvastaista lähetystä pelkästään vuonna 2024 (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti, Eurocom). Yhteistä tietoa tarkastettujen lähetysten määrästä ei ole, joten ero ei todista Bulgarian päästävän lasteja läpi tarkastamatta. Se kuitenkin estää kansallisten valvontatulosten luotettavan vertailun.

Osa ongelmasta liittyy sääntöjen sanamuotoihin. Tulli- ja pakotelainsäädännössä käytetään toisinaan eri termejä, ja Euroopan komission ohjeistus on neuvoa-antavaa, ei sitovaa. Yhdessä maassa pätevältä näyttävä poikkeus voi vaikuttaa epäilyttävältä seuraavalla rajalla.

Kenellä on päätösvalta?

Toimivallan jako selittää pattitilanteen. Hallitukset sopivat pakotteista yhdessä neuvostossa, jossa jäsenmaiden ministerit päättävät niistä. Kansalliset viranomaiset puolestaan tarkastavat lastit, arvioivat poikkeukset ja asettavat rikkomuksista syytteeseen. Tilintarkastajat suosittelevat, että Euroopan komissio selventää epäselviä sääntöjä ja selvittää jäsenmaiden eroja vuoteen 2027 mennessä sekä laatii yhteiset valvontaperusteet vuoteen 2028 mennessä (Euroopan tilintarkastustuomioistuimen raportti, Paperjam). Suositukset eivät sido ketään, eikä tilintarkastustuomioistuin voi määrätä niitä toteutettaviksi.

Euroopan komission mukaan se on jo tehostanut koordinointia ja ohjeistusta. Komissio viittaa myös uuteen EU Sanctions Officeen (ANSA). Koordinointi ja ohjeet vaikuttavat siihen, miten viranomaiset tulkitsevat sääntöjä. Ne eivät muuta komission tilintarkastajille kuvaamaa toimivallan rajaa: päätös lähetyksen vapauttamisesta jää kansallisille viranomaisille.

Pakotteet ovat supistaneet suoraa kauppaa Venäjän kanssa jyrkästi, mutta poikkeuksen käytännön rajat määräytyvät sen mukaan, kuinka sallivasti tulliviranomainen sitä tulkitsee. Puolan vastalause ei estänyt Italian hyväksyntää, eikä yhdelläkään EU:n toimielimellä ollut nykyisten sääntöjen mukaan valtaa ratkaista maiden välistä erimielisyyttä.