Italia purkaa 40 vuoden ydinvoimakiellon

Italian edustajainhuone äänesti 4. kesäkuuta ydinvoimakiellon purkamisesta. Äänin 155–86 tehty päätös ohittaa vuosien 1987 ja 2011 kansanäänestykset, jotka tekivät ydinvoimasta Italiassa poliittisesti lähes koskemattoman aiheen. Giorgia Melonin hallitus haluaa pienet modulaariset reaktorit, eli tehdasvalmisteisiksi suunnitellut kompaktit ydinvoimalat, käyttöön vuoteen 2034 mennessä. Tekniikkaa ei kuitenkaan ole kaupallisessa käytössä missään länsimaassa. Samaan aikaan Ranska käyttää jo olemassa olevaa ydinvoimakantaansa houkutellakseen energiaintensiivisiä investointeja, joita Italia tarvitsee.

Vuosi varsinaisiin päätöksiin

Parlamentti hyväksyi nyt legge delegan, valtuutuslain, joka antaa hallitukselle 12 kuukautta aikaa laatia yksityiskohtaiset toimeenpanosäännöt (Camera dei Deputati). Reaktoritekniikkaa ei ole valittu. Sijoituspaikoista ei ole päätetty. Italia lakkautti ydinturvallisuusviranomaisensa 1990-luvulla eikä ole rakentanut sitä uudelleen. Lakiesitys tarvitsee vielä senaatin hyväksynnän ennen parlamentin kesätaukoa.

Hintaperuste on vahva. Italian sähkön hinta on yli 105 euroa/MWh, kun Ranskassa taso on noin 60 euroa/MWh 56 toiminnassa olevan reaktorin ansiosta (Élysée, Editoriale Domani). Melonin oma hallitus on myöntänyt, että Italia on energian hinnoissa "täysin ulkona markkinoilta". Ero näkyy tehtaiden kustannuksissa, kotitalouksien laskuissa ja Italian kyvyssä houkutella datakeskuksia, jotka tarvitsevat paljon halpaa ja vakaata sähköä.

Pienten modulaaristen reaktorien pitäisi ratkaista ongelma. Yksikään länsimaa ei silti tuota niillä kaupallista sähköä. Pisimmällä ollut länsihanke, NuScalen voimala Yhdysvalloissa, peruttiin vuonna 2023, kun kustannusarviot olivat lähes kaksinkertaistuneet. Ranskan ja Britannian suuret eurooppalaiset reaktorihankkeet ovat toistuvasti ylittäneet budjettinsa miljardeilla ja viivästyneet vuosikymmenen. Tiukasti säännellyissä ympäristöissä ydinvoiman rakentaminen on maksanut enemmän ja kestänyt kauemmin kuin arvioitiin. Tätä historiaa vastaan Italia nyt lyö vetoa.

Ranska muuttaa reaktorit tekoälyinvestoinneiksi

Ero maiden välillä syntyy nyt, ei vuonna 2034. Choose France 2026 -huippukokouksessa SoftBank sitoutui 45 miljardin euron tekoälydatakeskusinvestointeihin Pohjois-Ranskassa. Niiden sähkönlähteenä on halpa, ympäri vuorokauden käytettävissä oleva ydinvoima.

Osaaminen seuraa infrastruktuuria. Italialaisen fyysikon Stefano Buonon perustama ydinenergia-alan startup Newcleo siirtyi Italiasta Ranskaan, jossa se sai tukea France 2030 -teollisuusohjelmasta. Italia vie omaa ydinvoimaosaamistaan kilpailijalle, jolla reaktorit ovat jo käytössä.

World Nuclear Report arvioi suoraan, että Italian ydinsuunnitelmat ovat Euroopan sähkövirtojen kannalta "merkityksettömiä" ainakin 2040-luvun puoliväliin saakka.

Taloudellinen veto

Italian energiakustannusongelma on todellinen. Sen tehtaat maksavat sähköstä lähes kaksinkertaisesti ranskalaisiin kilpailijoihin verrattuna. Riippuvuuden vähentäminen tuontikaasusta on taloudellisesti järkevää.

Avoin kysymys on, ovatko pienet modulaariset reaktorit oikea väline. Uusi ydinvoima maksaa tyypillisesti megawattituntia kohti moninkertaisesti uuteen aurinko- tai tuulivoimaan verrattuna. Maalle, jolla on yksi Euroopan raskaimmista julkisista velkataakoista, todistamattoman teknologian tukeminen suuressa mittakaavassa on rahoitusriski energiastrategian sisällä.

Kesäkuun 4. päivän äänestys hautaa vuosien 1987 ja 2011 kansanäänestykset. Poliittisesti sillä on merkitystä. Taloudellisesti se ei muuta Italian asemaa ainakaan vuosikymmeneen. Investoinnit, joita Italia tarvitsee, eli tekoälyinfrastruktuuri, kehittynyt teollisuus ja sähköistyvä tuotanto, sijoitetaan jo nyt maihin, joilla on sähköä niiden tarpeisiin. Italia äänesti ydinvoiman puolesta. Sen rakentaminen vaatii 15 vuotta suunnittelua, sääntelyä ja rahaa, eikä parlamentin äänestys lyhennä sitä aikaa.