Italia käyttää puolustuspakettia energiakiistassa

G7-maiden valtiovarainministerit kokoontuivat Pariisissa viime viikonloppuna, mutta Italian valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti ei saanut kaipaamaansa myönnytystä. Loppulausuma vaati "finanssipoliittista pidättyvyyttä", ei joustoa, vaikka Iranin sota on nostanut Euroopan energiakustannukset korkeimmilleen sitten vuoden 2022. Yksikään G7-maa ei tukenut Rooman vaatimusta, jonka mukaan energiamenoja pitäisi kohdella kuten sotilasmenoja: poikkeuksellisena kuluna, jonka takia budjettisääntöjä voidaan venyttää.

Päätös näyttää, miten EU:n finanssisäännöt toimivat käytännössä. Seitsemäntoista EU-maata on ottanut käyttöön kansallisen poikkeuslausekkeen, NEC:n, joka kuuluu vakaus- ja kasvusopimukseen eli EU:n julkista velkaa ja alijäämiä koskevaan sääntökirjaan. Sen nojalla maat voivat käyttää puolustukseen 1,5 % BKT:stä yli alijäämätavoitteidensa ilman seuraamuksia. Italia haluaa saman kohtelun Hormuzinsalmen saarron aiheuttamille energiakustannuksille. Bryssel torjuu ajatuksen.

Kuka saa käyttää poikkeusreittiä

NEC perustuu selkeään logiikkaan: Venäjän sota Ukrainassa loi turvallisuusuhan, joten hallitukset tarvitsevat budjettitilaa asevarusteluun. Lauseke otettiin käyttöön 15 jäsenmaassa heinäkuussa 2025. Saksa liittyi mukaan lokakuussa 2025 ja Itävalta helmikuussa 2026.

Italian pääministeri Giorgia Meloni kirjoitti komission puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille 17. toukokuuta ja perusteli, että energiaturvallisuus aseellisen sodan suljettua keskeisen öljyreitin on yhtä strateginen kysymys kuin sotilaallinen valmius. Komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis sanoi pyynnön olevan "tarkasteltavana", mikä Brysselissä tarkoittaa usein asian siirtämistä sivuun. Jos poikkeuslauseke ulotettaisiin energiaan, samaa reittiä voisivat käyttää kaikki korkean velan maat. Reutersin arvion mukaan kustannus nousisi EU:ssa yli 30 mrd. euroon.

Velka jakaa jäsenmaat

Saksan liittokansleri Friedrich Merz tiukensi pohjoista linjaa 19. toukokuuta. Liiallinen velka "uhkaa suvereniteettia", hän sanoi, ja jotkin maat "käyttävät korkomenoihin enemmän kuin puolustukseen". Italiaa hän ei nimennyt, mutta kohde oli selvä.

Saksa itse käyttää NEC:tä laajasti. Liittovaltion tilintarkastustuomioistuin on varoittanut, että kyberturvallisuus, väestönsuojelu ja tiedustelumenot niputetaan "puolustukseksi", vaikka normaalioloissa ne luokiteltaisiin kotimaiseksi hallinnoksi. Berliini kanavoi lisäksi noin 15 mrd. euroa energiatukia tavallisen budjetin ja ilmastorahaston kautta. Saksa pystyy tähän, koska julkinen velka on noin 65 % BKT:stä. Italian velkasuhde on 137 %. Alankomaat, jonka velkasuhde on 44 % ja luottoluokitus korkeinta tasoa eli lainaraha hyvin halpaa, voi imeä energiasokin ilman samanlaista budjettipainetta.

Säännöt suosivat maita, joilla on valmiiksi finanssipoliittista liikkumatilaa. Ranska näyttää ongelman selvimmin. Pariisi on ollut heinäkuusta 2024 lähtien liiallisen alijäämän menettelyssä, joka on EU:n seuraamuspolku ylisuuria alijäämiä tekeville hallituksille. Siksi Ranska ei voi ottaa NEC:tä käyttöön, vaikka 17 muuta maata voi.

Ranskan korkomenot ovat Ranskan senaatin raportin mukaan nousseet vuonna 2026 arviolta 74 mrd. euroon. Summa ylittää jo noin 57 mrd. euron puolustusbudjetin. Hallitus on vastannut 6 mrd. euron menojen jäädytyksellä: jokainen uusi energiakulu katetaan leikkaamalla muilta ministeriöiltä euro eurosta. Euroopan keskeinen turvallisuuskumppani maksaa vanhasta velasta enemmän kuin asevoimistaan.

Rooman vahvin kortti

Giorgetti sanoi toimittajille, että samaan lopputulokseen on "monia reittejä": käyttämättömän elpymisrahaston rahan uudelleenkohdentaminen, energiamenojen luokittelu kertaluonteisiksi tai energiayhtiöiden poikkeuksellisten voittojen verottaminen. Italia ei ole korottanut windfall-veroaan, vaikka kotimaisten upstream-energiayhtiöiden voittojen arvioidaan olevan 9 mrd. euroa.

Rooman todellinen vipu on silti SAFE, EU:n uusi 150 mrd. euron yhteinen puolustuslainaohjelma. Italia on hakenut siitä 14,9 mrd. euroa. Meloni on viestinyt, että ilman energiajoustoa SAFE:n selittäminen italialaisille olisi "hyvin vaikeaa". Aktivoinnin määräaika on toukokuun lopussa. Kyse on poliittisesta kaupasta.

Jos Italia viivyttää tai jättää ohjelman väliin, EU:n asevarusteluohjelma menettää kolmanneksi suurimman jäsenmaansa. Komissio tietää tämän. Ratkaisevaa on nyt, kuinka paljon Bryssel joustaa energiasäännöissä turvatakseen puolustustavoitteensa.