Italian korkomenot kasvavat 30 miljardilla eurolla

Italia arvioi maksavansa julkisesta velastaan korkoja 117,2 miljardia euroa vuonna 2029. Vuonna 2025 summa oli 87,2 miljardia euroa, joten kasvu on 30 miljardia euroa. Luvut perustuvat Il Fatto Quotidiano -lehden kuvaukseen hallituksen 2. lokakuuta parlamentille toimittamasta taloussuunnitelmasta (Il Fatto Quotidiano). Lehden raportoimia ennusteita ei ole tarkistettu virallisesta taulukosta, joten desimaalit voivat vielä muuttua. Lukujen suunta on olennaisempi: se rajaa vuoden 2027 budjetin liikkumavaraa, ja valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti valmistelee budjettia nyt.

Suunnitelma on kehys, joka kokoaa monivuotisen ennusteen tuloista, menoista ja korkokuluista. Myöhemmin säädettävä talousarviolaki ratkaisee varsinaiset menot (AGI). Kun hallitus hyväksyi suunnitelman, Giorgetti kuvasi sitä varovaiseksi linjaksi vaikeammassa tilanteessa (To Brief).

Miksi vanha velka kasvattaa korkolaskua hitaasti ja tasaisesti

Valtion korkomenot määräytyvät enemmän velkakannan historian kuin päivän markkinatilanteen mukaan. Kun sijoittajat vaativat joukkolainoille korkeampaa tuottoa eli suurempaa korvausta lainan ostamisesta, Italian vanhat kiinteäkorkoiset lainat maksavat silti sovittua korkoa.

Korkojen nousun vaikutus näkyy valtion maksettavaksi vasta, kun erääntyviä lainoja korvataan uusilla tai velkaa otetaan uuden alijäämän kattamiseksi. Tätä kutsutaan jälleenrahoitukseksi. Italian velan keskimääräinen jäljellä oleva juoksuaika oli vuoden 2025 lopussa 7,9 vuotta, kertoo parlamentaarinen budjettivirasto UPB, Italian riippumaton finanssipolitiikan valvoja (UPB). Joka vuosi osa edullisella korolla liikkeeseen lasketusta vanhasta velasta korvautuu uudella, senhetkisen korkotason mukaisella velalla.

Uusien lainojen korot nousevat nyt koko euroalueella, eivät vain Italiaa koskevien epäilyjen vuoksi. Korkopiste on sadasosa prosenttiyksikköä. EKP (Euroopan keskuspankki, joka asettaa euroalueen ohjauskorot) liitti vuoden 2026 kuudennessa talouskatsauksessaan noin 37 korkopistettä kymmenvuotisten lainojen korkojen noin 45 korkopisteen noususta muuttuneisiin odotuksiin sen omista tulevista koroista. Maiden väliset erot lainakustannuksissa pysyivät pääosin ennallaan (EKP). Italia maksaa siis enemmän, koska lainanotto kallistui koko euroalueella, ei siksi, että sijoittajat olisivat erityisesti epäilleet Italiaa.

Velkasuhde laskee, korkolasku kasvaa

Italian velkasuhteen ennustetaan nousevan huippuunsa, noin 138,5 prosenttiin BKT:stä, vuonna 2027 ja laskevan siitä noin 136,6 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä (Agenparl, Il Mattino). BKT eli bruttokansantuote kuvaa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Velkasuhde laskee, koska talous kasvaa nykyhinnoin, ennen inflaatiokorjausta, velkaa nopeammin.

Pienempi velkasuhde ei vähennä joukkolainojen haltijoille maksettavaa summaa. Korkomenojen ennustetaan kasvavan samalla aikavälillä 3,8 prosentista 4,6 prosenttiin BKT:stä (Il Fatto Quotidiano). Yhä suurempi osuus kansantalouden tuotannosta kuluu velkojille maksettaviin korkoihin, jolloin julkisille varoille jää vähemmän käyttöä eläkkeissä, sairaaloissa ja kouluissa.

Mitä lisävelanotto maksaisi

Taloussuunnitelmasta erikseen hallitus pyysi parlamentilta lupaa ottaa velkaa yli EU:n finanssisääntöjen mukaisen sovitun menokaton. Lisävelalla katettaisiin energia- ja puolustusmenoja vuosina 2027 ja 2028, yhteensä noin 29 miljardilla eurolla (AGI, Agenparl).

Julkaistussa kuvauksessa ei kerrota, sisältyykö tämä velanotto korkoennusteeseen. Uuden velan korko määräytyy joukkolainan liikkeeseenlaskuhetken korkotason mukaan, ja korkoa maksetaan niin kauan kuin laina on voimassa.

Varojen saajat eivät ole vielä selvillä. Euroopan komission ohjeistus suuntaa energiaan liittyvän poikkeuksen rakennusten korjaamiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen, ei energialaskujen alennuksiin tai polttoaineveron kevennyksiin (Euroopan komissio). Jos Rooma noudattaa linjausta, hyöty kohdistuisi enimmäkseen remonttiin pystyviin asunnonomistajiin ja töitä tekeviin yrityksiin. Vuokralaiset hyötyisivät vähemmän. Tämä on ohjeistuksesta tehty päätelmä, ei päätös varojen kohdentamisesta.

Velanottoon on korkea kynnys. Italian perustuslain 81. artikla edellyttää poikkeusoloissa suunnitelman ylittävälle velanotolle ehdotonta enemmistöä kummassakin parlamentin kamarissa (Italian senaatti). Parlamentin odotetaan äänestävän asiasta 13. lokakuuta (Corriere della Sera).

Julkaistun ennusteen mukaan Italian vuotuiset korkomenot kasvavat vuosi vuodelta vuoteen 2029, vaikka velka pienenee suhteessa talouteen. Molemmat kehityskulut johtuvat kauan sitten määräytyneestä jälleenrahoitusaikataulusta ja koko euroalueella asetettavasta korkotasosta. Rooma ei määrää kummastakaan. Luvut on silti tarkistettava virallisesta taulukosta. Ennen parlamentin äänestystä valtiovarainministeriön on vastattava selvästi: sisältääkö korkoennuste jo velanoton, johon hallitus pyytää lupaa?