Italian eläke- ja korkomenot kasvavat 21,54 miljardilla eurolla

Italian eläkemenoihin ja velan korkoihin kuluu ensi vuonna ennusteen mukaan yhteensä 21,54 mrd. euroa enemmän, ennen kuin hallitus on päättänyt yhdestäkään uudesta budjettitoimesta (Repubblica, Il Fatto Quotidiano). Hintojen nousu ja aiemmin otettu velka kasvattavat molempia menoja. Vuoden 2027 budjettiin jäävä tila veronalennuksille ja perheiden tukemiselle rakentuu niiden ympärille.

Kaksi menoa, jotka kasvavat omalla painollaan

Luvut ovat peräisin hallituksen 2. lokakuuta hyväksymästä monivuotisesta taloussuunnitelmasta. Se linjaa tulevaa budjettilakia, mutta ei vielä päätä yksittäisistä menoista (ANSA). Tähän asti luvut ovat perustuneet yhteneviin mediatietoihin, eikä niitä ole tarkistettu ministeriön taulukosta rivi riviltä. Kerroimme aiemmin, että suunnitelman mukaan korkomenot kasvavat vielä vuosia (To Brief).

Julkisen velan korkomenojen ennustetaan kasvavan 96,9 miljardista eurosta 103,7 miljardiin (Il Fatto Quotidiano). Muutos etenee hitaasti. Jo liikkeeseen lasketut kiinteäkorkoiset velkakirjat maksavat sovittua korkoa. Uusi korkotaso vaikuttaa vasta, kun valtio ottaa lisää velkaa tai korvaa erääntyvän lainan uudella.

Italian valtionvelan keskimääräinen jäljellä oleva laina-aika oli vuoden 2025 lopussa 7,9 vuotta, kertoo parlamentaarinen budjettitoimisto (UPB). Suunnitelmassa osa ensi vuoden korkomenojen kasvusta pannaan inflaation ja myöhempien vuosien kasvu joukkolainojen tuottojen nousun piikkiin. Tuotto tarkoittaa korkoa, jota sijoittajat vaativat lainatessaan valtiolle (AGI).

Joukkolainojen tuotot määräytyvät osittain koko euroalueella. EKP:n tänä vuonna julkaiseman analyysin mukaan valtaosa euroalueen kymmenvuotisten korkojen noususta johtui siitä, että markkinoiden odotukset EKP:n tulevista koroista muuttuivat (EKP). Analyysi koskee koko euroaluetta, ei vain Italiaa. Se osoittaa silti, että kun korko-odotukset muuttuvat kaikkialla, enemmän velkaa jälleenrahoittava valtio maksaa siitä euroissa enemmän.

Eläkkeiden korotukset määräytyvät eri säännöllä: ne seuraavat hintoja, ja korotus jää osaksi eläkkeen perustasoa. Siksi se vaikuttaa myös myöhempiin maksuihin. Neljään vähimmäiseläkkeeseen asti eläke tarkistetaan täysimääräisesti hintojen nousun mukaan. Rajan ylittäviin osiin sovelletaan pienempää korotusta (Il Messaggero). Pienimpien eläkkeiden osalta valtio kattaa koko inflaatiokorotuksen. Suurempia eläkkeitä saavien ostovoima heikkenee osittain, koska korotus korvaa hintojen nousun vain osin.

Valtion kirjanpitoviranomaisen arvioidaan laskevan ensi vuoden indeksikorotuksen yli 10 mrd. euroon, kun inflaation ennakkoarviona käytetään 2,9 prosenttia (Il Messaggero). Eläkemenojen ennustetaan kasvavan 351,8 miljardista eurosta 366,54 miljardiin (Repubblica). Luvut kuvaavat eri asioita: ensimmäinen kertoo, mitä nykyisten eläkkeiden korottaminen hintojen mukaan maksaa. Kokonaismenoihin vaikuttavat myös eläkkeensaajien määrä, uudet eläkepäätökset ja eläkkeelle siirtyminen. Julkista erittelyä inflaation ja muiden tekijöiden osuuksista ei ole.

Lisävelalla on käyttötarkoitus

Hallitus pyysi lupaa ottaa vuosina 2027 ja 2028 velkaa noin 14 mrd. euroa vuodessa enemmän kuin EU:n kanssa sovittu menoura sallii (Teleborsa, Primapagina News). Valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti kutsui suunnitelmaa vaikeassa tilanteessa maltilliseksi (AGI). Lisävara jaetaan tasan energiaan ja puolustukseen: kumpaankin osoitetaan 0,3 prosenttia BKT:stä eli talouden vuotuisesta tuotannosta (Teleborsa).

Pyyntö vaatii parlamentin molemmissa kamareissa ehdottoman enemmistön (senaatti). Äänestys on määrä järjestää 13. lokakuuta. Budjettilakia odotetaan noin 20. lokakuuta (Corriere).

Energiaan tarkoitettua osuutta koskevat ehdot. Euroopan komission ohjeistuksessa hyväksyttäviksi investoinneiksi lasketaan esimerkiksi rakennusten korjaaminen ja energiatehokkuuden parantaminen, mutta ei kotitalouksien energialaskujen hyvittäminen (Euroopan komissio). EU-sääntöjen ulkopuolelle jääväkin lisävelka ja sen korot näkyvät Italian julkisessa taloudessa.

Lisävelka sidotaan ehdot täyttäviin energia- ja puolustusmenoihin, joten sillä ei ole tarkoitus maksaa eläkkeitä tai korkoja. Muu budjetti ei silti ole lukittu: hallitus voi leikata muita menoja, kerätä lisää tuloja tai siirtää varoja menokohteesta toiseen. Kahden kasvavan menoerän luvut eivät myöskään ole alijäämäennuste. Ne kertovat, mitkä menot kasvavat ennen poliittisia päätöksiä. Kun budjettilaki tulee parlamentin käsittelyyn noin 20. lokakuuta, Giorgettin on kerrottava, kuinka paljon tilaa jää veronalennuksille ja perheiden tukitoimille (Corriere).