Italia hakee 29 miljardin euron lisävelkavaraa

Italian hallitus pyytää lupaa ottaa vuosina 2027 ja 2028 noin 29 mrd. euroa enemmän velkaa kuin sovittu budjettipolku sallii. Rahat on tarkoitus käyttää puolustus- ja energiahankkeisiin (Teleborsa, ANSA). Rahaa ei ole vielä käytetty. Parlamentin ja EU:n valtiovarainministerien on hyväksyttävä pyyntö. Luvan saatuaankin Rooma ottaisi jokaisen euron velaksi ja maksaisi siitä korkoa.

Hallitus pyysi 2. lokakuuta energiaan ja puolustukseen kumpaankin lisää liikkumavaraa 0,3 prosenttia BKT:stä kumpanakin vuonna. BKT eli bruttokansantuote kuvaa vuoden aikana tuotettujen tavaroiden ja palvelujen arvoa. Lisävelkaa kertyisi yhteensä noin 14 mrd. euroa vuodessa (AGI). Valtiovarainministeri Giancarlo Giorgetti oli aluksi kaavaillut noin 36 mrd. euroa (Teleborsa).

Koko leikkaus kohdistui puolustukseen. Giorgetti oli suunnitellut vuodelle 2028 puolustushankkeisiin lisävelkavaraa 0,6 prosenttia BKT:stä. Nyt pyynnössä osuus on puolet siitä, eli noin 7 mrd. euroa pienempi (Primapagina News). Giorgetti kutsui suunnitelmaa harkituksi vastaukseksi vaikeaan talous- ja kansainväliseen tilanteeseen (AGI). Julkaistuista asiakirjoista ei käy ilmi, vaikuttivatko ratkaisuun hallituskoalition politiikka, lainakustannukset vai EU-linja. Elokuussa Rooma oli jo päättänyt hakea EU:n puolustuslainoista pienempää osuutta kuin sille olisi ollut tarjolla (To Brief).

Miten lisävelka vaikuttaa velkasuhteeseen

Italian velkaa mitataan suhteessa BKT:hen käyvin hinnoin. Velkasuhteeseen vaikuttavat siis talouden nimellinen kasvu eli myös inflaatio, korkomenot ja kunkin vuoden budjettivaje, menojen ja tulojen erotus. Hallituksen ennusteissa reaalikasvu eli inflaatiosta puhdistettu kasvu jää vaimeaksi: yhteen prosenttiin vuonna 2026 ja 0,8 prosenttiin vuonna 2027 (La Repubblica, ANSA).

Hitaasti kasvavan talouden on vaikea kasvaa uutta velkaa nopeammin. Arviot velkasuhteen huipusta poikkeavat hieman, eikä virallisia taulukoita ole vielä julkaistu. Yhden arvion mukaan velka nousee vuonna 2027 138,4 prosenttiin BKT:stä (Sky TG24).

Kenen on hyväksyttävä pyyntö

Italian perustuslain mukaan parlamentin molempien kamarien ehdottoman enemmistön on hyväksyttävä velanotto, joka ylittää tavanomaiset tavoitteet poikkeuksellisissa oloissa (Senato). EU ratkaisee asian erikseen. Säännöt sallivat sovitun menopolun tilapäisen ylittämisen, jos EU:n valtiovarainministerit hyväksyvät Euroopan komission suosituksen (EUR-Lex).

Hyväksyntä vaikuttaa siihen, miten Italiaa arvioidaan EU:ssa. Maa on yhä liiallisia alijäämiä koskevassa menettelyssä, johon joutuvat yli kolmeen prosenttiin BKT:stä nousevan alijäämän maat. Italian alijäämä oli 3,1 prosenttia vuonna 2025 (Pagella Politica). Giorgettin esityksessä vuoden 2027 alijäämäksi arvioitiin 3,5 prosenttia (Adnkronos).

Giorgettin mukaan EU:n laskelmissa alijäämä putoaa alle kolmen prosentin, kun niistä vähennetään puolustukseen ja energiaan sallittu 0,6 prosenttiyksikön lisämeno (La Repubblica). Tämä muuttaisi Italian arvosanaa EU:n sääntöjen mukaan, ei valtion kirjanpitoa. Kirjattu alijäämä pysyisi samana, ja velan korkomenot jäisivät valtion maksettaviksi.

Eristämistä, ei helpotusta tämän talven laskuihin

Energiahankkeisiin tarkoitettua osuutta rajataan tiukasti. Euroopan komission ohjeiden mukaan rahat voi käyttää energian toimitusvarmuuden ja siirtymän vahvistamiseen, esimerkiksi rakennusten remontointiin ja energiatehokkuuden parantamiseen. Polttoaineveron alennukset, hintojen jäädyttäminen ja suora tuki energialaskuihin eivät käy (Build Up).

Hallitus ei ole kertonut, ketkä saavat rahat. Ohjeiden perusteella ensimmäisiä hyötyjiä ovat todennäköisesti ne, jotka pystyvät toteuttamaan remontteja: kiinteistönomistajat, heidän palkkaamansa urakoitsijat ja laitehankintoihin investoivat yritykset. Vuokralaiset ja talven laskujen kanssa kamppailevat kotitaloudet tarvitsisivat erillistä tukea, joka rahoitettaisiin tavanomaisten sääntöjen puitteissa.

Varsinaisen budjettilain, jossa päätetään veroista ja menoista, odotetaan valmistuvan noin 20. lokakuuta (Corriere della Sera). Laista selviää, miten Rooma jakaa energiahankkeiden lisävaran kotien, yritysten ja julkisten rakennusten kesken.

Jos EU hyväksyy pyynnön, Italia saa luvan käyttää rahaa, ei rahoitusta. Eristysremontit ja uudet laitteet maksettaisiin velaksi, jonka korot jäisivät italialaisten veronmaksajien maksettaviksi. Energiahankkeisiin varatulla lisävelalla ei voi pienentää kotitalouksien tämän talven laskuja.