Italia ja Espanja houkuttelevat kiinalaisia autonvalmistajia kiertämään 45% sähköautotullit

EU perii Kiinassa valmistetuista sähköautoista enimmillään 45 % tullia (EU Access2Markets). Samaan aikaan Italia, Espanja ja Unkari kutsuvat samoja kiinalaisvalmistajia rakentamaan tehtaita Eurooppaan. Tullien piti suojata eurooppalaista autoteollisuutta. Käytännössä ne ovat käynnistäneet jäsenmaiden välisen kilpailun kiinalaisista tehdasinvestoinneista ja muuttavat Euroopan autoteollisuuden maantiedettä.

Huutokauppa

Espanjassa on vireillä ainakin yhdeksän kiinalaista autoteollisuushanketta, joiden yhteenlasketut investoinnit ylittävät 15 mrd. euroa. Pelkästään CATL:n 4,1 mrd. euron akkutehdas Zaragozaan toisi 3 000–4 000 työpaikkaa (La Vanguardia). Unkarissa BYD:n Szegedin-tehdas aloitti koetuotannon tammikuussa 2026. Tavoitteena on 150 000 autoa vuodessa, ja kapasiteetti aiotaan myöhemmin kaksinkertaistaa (electrive.com).

Italian tilanne kertoo paineesta selvimmin. Stellantisin Cassinon-tehdas oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä käynnissä vain 17 päivää 90:stä, ja autoja valmistui alle 3 000. Italiassa tuotettiin vuonna 2025 380 000 ajoneuvoa, vähiten sitten vuoden 1955. Teollisuusministeri Adolfo Urso vastusti aiemmin kiinalaisvalmistajien pääsyä maahan. Nyt linja on toinen: "Kaksi tai kolme kiinalaista autoyhtiötä harkitsee investointeja Italiaan, ja ne ovat tervetulleita". BYD on vahvistanut, että Italia on sen "lyhyellä listalla".

Tulliaukko

EU:n tasoitustullit eli Kiinan valtiontukia kompensoivat lisämaksut peritään Kiinassa valmistetuista sähköautoista. Ne tulevat normaalin 10 prosentin tuontitullin päälle. BYD maksaa 17 prosentin lisätullia, SAIC 35,3 prosenttia.

Jos sama auto kootaan EU:ssa Kiinasta tuoduista osista, lisätulli poistuu. EU:ssa ei ole koko unionia koskevaa paikallisen sisällön sääntöä, joka määrittelisi tullien kannalta, milloin auto on eurooppalainen. Sähköauton arvosta 30–40 prosenttia muodostavat akut tulevat EU:hun vain 1,3 prosentin tullilla.

Kiinalaismerkit ovat käyttäneet aukkoa tehokkaasti. Niiden EU-markkinaosuus kaksinkertaistui tullien käyttöönoton jälkeen osin siksi, että valmistajat siirsivät painoa ladattaviin hybrideihin. Ne eivät kuulu tullien piiriin, ja niiden vienti kasvoi vuodessa +892 %. Rhodium Groupin mukaan peruskeino on kevyt kokoonpanomalli: EU:n sisälle rakennetaan niin pieni tuotantojälki kuin mahdollista, jotta auto saa eurooppalaisen leiman ilman merkittävää teknologiansiirtoa.

Kuka voittaa, kuka puristuu

Etelä- ja Keski-Euroopan alueet, joilla on tyhjentyneitä tehtaita, saavat työpaikkoja. Espanjan ammattiliitot kuvaavat Leapmotorin suunnitelmia "käännekohdaksi" vuosien epävarmuuden jälkeen.

Saksaan kohdistuva paine on toisenlainen ja tulee useasta suunnasta yhtä aikaa. Saksan autoteollisuuden järjestö VDA arvioi, että alalta katoaa 225 000 työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Vuodesta 2019 lähtien työpaikkoja on jo hävinnyt 100 000. VDA:n mukaan pääsyy ei kuitenkaan ole Kiinan kilpailu, vaan EU:n vuoden 2035 päästörajat, jotka pakottavat siirtymään polttomoottoreista sähkö- ja vetypohjaisiin voimalinjoihin (VDA, Handelsblatt).

Espanjaan rakennettavat kiinalaistehtaat eivät siis yksin vie saksalaisia työpaikkoja. Rakennemuutoksen ajaa sääntely. Kiinalaiskilpailu lisää toisen ongelman: vientimarkkina Kiinassa supistuu nopeasti. VW:n, BMW:n ja Mercedesin osuus Kiinan sähköautomarkkinasta oli vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä vain 1,6 %. VW:n Kiinan-liiketoiminnan liikevoitto putosi 83 milj. euroon, kun historiallinen keskiarvo on ollut yli 500 milj. euroa neljänneksessä.

Ranska yrittää sulkea aukkoa. Ulkoministeri Jean-Noël Barrot varoitti EU-kollegoitaan, että Kiina "jakaa meitä: yhdelle luvataan tehdas tänne, toiselle markkinoillepääsy tuonne". Pariisi tukee komission ehdottamaa Industrial Accelerator Act -säädöstä, joka vaatisi valtiontukea saavilta sähköautoilta 70 prosentin EU-alkuperää. Sääntö tulee kuitenkin voimaan aikaisintaan vuosina 2027–2028, ja se koskee vain tuettuja ajoneuvoja, ei tulliluokitusta (chinaobservers.eu).

Seuraava ratkaiseva päivä on 21. toukokuuta, jolloin Stellantisin toimitusjohtaja Antonio Filosa esittelee konsernin uuden teollisuussuunnitelman. Jos Italia saa siitä vain vähäistä tuotantoa, kiinalaisinvestoinneista ei enää puhuta varasuunnitelmana vaan Italian teollisuusstrategiana. EU:n uusi ulkomaisten suorien sijoitusten seulonta-asetus, jota odotetaan kesäksi 2026, kattaa ensi kertaa myös uusinvestoinnit eikä vain yritysostot. Tehtaita rakennetaan jo.