Italia vie Brennerin rekkakiellot oikeuteen

Italia vie Itävallan EU-tuomioistuimeen Brennerin solan tavaraliikennerajoituksista. Brenner on Euroopan vilkkain Alppien yli kulkeva rekkareitti. Kanne perustuu SEUT-sopimuksen 259 artiklaan, harvoin käytettyyn määräykseen, jonka nojalla jäsenvaltio voi haastaa toisen jäsenvaltion suoraan EU-tuomioistuimeen. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotusta odotetaan tiettävästi tällä viikolla, ja sitova tuomio on määrä saada syksyllä.

Kiistan ydin on EU:n tavaroiden vapaa liikkuvuus ja Tirolin pyrkimys suojata asukkaitaan liikenteen melulta ja päästöiltä. SEUT-sopimuksen 34 artikla kieltää jäsenvaltioiden välisen kaupan määrälliset rajoitukset ja niitä vastaavat toimet. Italian liikenneministeriön mukaan Tirolin rajoitukset muodostavat yhdessä liian raskaan esteen keskeiselle EU:n tavaraliikenneväylälle. Euroopan komissio kirjasi asian vireilletulon vuonna 2024.

Italia ei riitauta yhtä kieltoa vaan kokonaisuutta. Tirolissa on käytössä raskaan liikenteen yö- ja viikonloppuajokieltoja, rajoituksia tiettyjen tavaroiden kuljettamiselle sekä järjestelmä, jossa rekkoja päästetään Kufsteinin rajanylityspaikalta eteenpäin hallituissa erissä. Kufstein on pääreitti Baijerista Tiroliin (Tirolin hallinto). Italian kanteen taustalla oleva maantiekuljetusala tukee oikeusprosessia, koska rajoitukset kasaantuvat vaikeasti ennakoitaviksi viivästyksiksi reitillä, jolle ei ole helppoa korvaajaa.

Tirolin terveysperuste ei ole näennäinen

Itävallan vastaperuste on painava. Pelkästään Innsbruckissa noin 40 000 ihmistä altistuu voimakkaalle liikennemelulle, ja 6 228 heistä elää terveyshaittoihin liitetyllä melutasolla, paikallismedian mukaan. EU-oikeus antaa tällaiselle puolustukselle tilaa: SEUT-sopimuksen 36 artikla sallii kaupan rajoitukset terveyden ja ympäristön suojelemiseksi, ja 191 artikla velvoittaa EU:n korkeaan ympäristönsuojelun tasoon.

Tirolissa ongelmana on myös läpiajoliikenteen valuminen kyliin. Saksan autojärjestö ADAC arvioi, että noin 411 000 autoilijaa yritti kiertää ruuhkia tirolilaisten kylien kautta talvikaudella 2025–26. Moottoritien poistumiskieltojen tarkoitus on juuri estää liikennepaineen siirtyminen pieniin yhteisöihin.

Oikeudellinen testi on suhteellisuus. Jokaisen rajoituksen on palveltava todellista terveys- tai ympäristötavoitetta, mutta se ei saa mennä pidemmälle kuin tavoite edellyttää. Julkisasiamiehen ratkaisuehdotus punnitsee tätä toimi kerrallaan, vaikka tuomioistuin voi päätyä eri arvioon.

Saksa jää väliin

Saksa kantaa seuraukset, koska Brennerin käytävä yhdistää Baijerin ja Pohjois-Euroopan Italian teolliseen pohjoiseen. Saksalaisille logistiikkayhtiöille Tirolin rajoitukset näkyvät kustannuksina ja viivästyksinä. Poliittinen vakiovastaus, tavaraliikenteen siirtäminen raiteille, törmää yksinkertaiseen ongelmaan: infrastruktuuri ei ole valmis.

Saksan liikenneministeriö vahvisti, että Brennerin pohjoinen ratayhteys on vasta etenemässä parlamenttikäsittelyyn. Baijeri tarvitsee yhteyden syöttämään liikennettä Brennerin perustunneliin. Rosenheimin seudun linjauksista kiistellään yhä (Süddeutsche Zeitung), ja kustannukset voivat ylittää aiemmat 8,6 mrd. euron arviot (Merkur). Tirolin teollisuusliitto varoitti, että Saksan syöttöratojen rakennustyöt vähentävät rautatiekapasiteettia vuoteen 2028 asti. Myös maantiepuoli on kireällä: A13-moottoritien Lueg-silta toimii rajoitetusti vuoteen 2030 saakka, mikä kaventaa kapasiteettia molemmista suunnista.

Mitä tuomioistuin voi ratkaista

Jos Itävalta häviää, EU-tuomioistuin voi todeta sen rikkoneen EU-oikeutta. Se ei voi laatia uutta liikennesuunnitelmaa. SEUT-sopimuksen 260 artiklan perusteella Itävallan olisi muutettava tai rajattava lainvastaiset toimet. Sakkoja seuraisi vasta, jos Itävalta ei noudattaisi tuomiota.

Italian voitto ei silti ratkaisisi ongelmaa, jonka se tekee näkyväksi. Tavaroiden vapaa liikkuvuus on voimassa oleva oikeudellinen velvoite. Tirolin asukkaat kantavat kauttakulkuliikenteen terveyshaitat jo nyt. Rautatievaihtoehto, joka voisi sovittaa nämä kaksi asiaa yhteen, valmistuu myöhemmin, mahdollisesti paljon myöhemmin.

EU-tuomioistuin voi valvoa suhteellisuusperiaatetta. Se ei voi rakentaa syöttöratoja, hinnoitella maantiekuljetuksia niiden todellisten kustannusten mukaan eikä päättää, mitkä yhteisöt ottavat vastaan Euroopan tavaravirrat sillä välin kun hallitukset viivyttelevät lupaamansa infrastruktuurin kanssa.

Vastuu kuuluu Itävallan, Italian ja Saksan liikenneministereille sekä komissiolle, joka osarahoittaa tunnelia mutta ei ole saanut sen johtavia ratoja etenemään samaa tahtia.