Kaliningradin ydinuhka perustuu todentamattomaan saartoväitteeseen

Venäjä on varoittanut Natoa kirjallisesti, että se voisi käyttää kaikkia aseitaan, myös ydinaseita, jos liittokunta yrittää saartaa Kaliningradin, Puolan ja Liettuan välissä sijaitsevan Venäjän eksklaavin. Nato kiistää uhanneensa Venäjän aluetta, ja sen pääsihteerin mukaan liittokunnan alueeseen ei kohdistu välitöntä uhkaa (Reuters). Moskova ei ole esittänyt julkisuuteen näyttöä pelkäämästään saarrosta.

Mitä nootissa sanotaan

Varoitus esitettiin epävirallisessa diplomaattisessa nootissa, jonka Reuters näki. Nootissa ydinaseiden käyttö sidotaan Kaliningradin eristämiseen. Lisäksi siinä väläytetään iskuja liittolaismaiden päätöksentekokeskuksiin konfliktin alussa (The Moscow Times/Reuters). Lainatuissa kohdissa ei nimetä operaatiota, aluksia eikä aikataulua.

Saartoväite esitettiin toista kautta. Venäjän suurlähetystöt kertoivat saaneensa tietoja Naton valmisteluista Kaliningradin eristämiseksi ilma- ja meriteitse, mutta eivät esittäneet niitä julkisuuteen (AP/Daily News). Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että Venäjän linja-asiakirjat mahdollistavat vastaamisen kaikkiin saartoyrityksiin ja että diplomaatit muistuttavat Euroopan "kuumapäitä" tästä (TASS). Näin Moskova perustelee uhkausta. Se ei todista, että saartoa suunniteltaisiin.

Miten Nato vastasi

Naton tiedottaja Allison Hart vahvisti, että liittokunta oli saanut kirjeen ja vastannut siihen (AP/Daily News). Reutersin mukaan vastauksessa Natoa kuvattiin puolustusliitoksi ja todettiin, ettei yksikään sen harjoituksista uhannut Venäjän aluetta (The Moscow Times/Reuters). Nato kiistää väitteen, mutta kyse on kiistan toisen osapuolen lausunnosta. Julkisissa tiedoissa ei silti mainita saartopäätöstä.

Pääsihteeri Mark Rutte sanoi 30. syyskuuta, ettei Naton alueeseen kohdistu välitöntä uhkaa. Hänen mukaansa arvio oli sama kuin kolme viikkoa, kolme kuukautta ja vuosi aiemmin (Reuters). Rutte ei suostunut julkaisemaan Venäjän tekstiä (NATO). Kirjeenvaihtoa ei siis ole julkaistu kokonaisuudessaan.

Mikä sitten käynnisti nootin? Naton oman arvion mukaan kyse saattoi olla tavanomaisesta harjoituksesta. Die Zeit kertoi 29. syyskuuta Saksan uutistoimisto DPA:han vedoten, että liittokunta piti noottia vastauksena elokuun puolivälissä pidettyyn ilmasotaharjoitukseen (Die Zeit/DPA).

Nimettömät sotilaslähteet kertoivat DPA:lle, että harjoitus osoitti Naton pystyvän ottamaan Kaliningradin hallintaansa, jos Venäjä hyökkäisi liittolaismaan alueelle. Kyse oli sodanajan varautumisesta, jota harjoiteltiin rauhan aikana. Tällaiset tilanteet kuuluvat tavanomaiseen pelotesuunnitteluun. Moskova voi uskottavasti tulkita saman harjoituksen nootissa kuvaamansa eristämisen harjoitteluksi.

Miksi epämääräisellä sanalla on väliä

Nootissa uhkaus sidotaan Kaliningradin "eristämiseen", mutta Moskova ei ole täsmentänyt, mitä sillä tarkoitetaan. Epämääräinen raja jättää tulkinnanvaraa. Elokuun harjoituksen kaltaisen, sodanajan tilanteeseen varautuvan harjoituksen voi Venäjän suurlähetystöissä esittää saartovalmisteluna. Näin ne ovat nyt tehneet.

Paine kohdistuu ennen kaikkea Liettuaan ja Puolaan, jotka rajaavat Kaliningradia. Määrittelemättömään laukaisijaan sidottu ydinaseuhka voi antaa maiden hallituksille syyn arvioida, kuinka näkyvästi ne harjoittelevat alueen lähellä. Mahdollinen vaikutus on kuitenkin vasta oletus: uutisoinnista ei käy ilmi, että yksikään liittolainen olisi nootin saapumisen jälkeen perunut harjoituksia tai siirtänyt joukkoja.

Julkisten tietojen perusteella voi tehdä rajatun päätelmän: Venäjä uhkasi ehdollisesti ydinaseiden käytöllä vastauksena saartoon, jonka valmistelusta se ei ole esittänyt julkista näyttöä. Naton mukaan sen alueeseen ei kohdistu välitöntä uhkaa. Näyttö, joka voisi muuttaa arviota, on Moskovalla. Niin kauan kuin Venäjän suurlähetystöt eivät julkaise väittämiään tietoja, saarto esiintyy vain Venäjän omissa lausunnoissa.