Kh-101 paljasti Puolan tulitusaukon

Puolan ilmavalvonta havaitsi 30. heinäkuuta kello 03.40 tunnistamattoman kohteen, joka liikkui maan ilmatilassa länteen. F-16-hävittäjä nousi ilmaan. Kello 03.46 kohde katosi tutkakuvasta (TVN24, RMF24). Silloin se oli jo osunut maahan Tarnawa-Kolonian lähellä Lublinin alueella. Syyttäjien mukaan jäänteet olivat venäläisvalmisteisesta Kh-101-risteilyohjuksesta (Rzeczpospolita).

Kukaan ei loukkaantunut. Silti kuusi minuuttia riitti näyttämään ongelman, joka koskee koko Naton itäistä sivustaa. Järjestelmät havaitsevat lähestyvän uhan, mutta havainnon muuttaminen lailliseksi ja taktisesti turvalliseksi tulipäätökseksi on yhä liian hidasta, kun aikaa mitataan minuuteissa.

Tulikäsky riippui ohjuksen suunnasta

Puola oli valmiiksi korkeassa valmiudessa. Venäjän yöllisen Ukraina-iskun aikana Puolan operatiivinen johto oli aktivoinut hävittäjiä, maasta toimivaa ilmatorjuntaa, tutkia ja ennakkovaroituskoneita (MON). Aiemmin yöllä, noin kello 03.29, toinen kohde oli lähestynyt rajaa viiden kilometrin päähän ennen kuin se kääntyi itään (Radio PiK). Valvontajärjestelmä oli siis hereillä. Ilmatilarikkomus tapahtui silti.

Puolustusministeri Władysław Kosiniak-Kamysz kertoi parlamentille, että Puolan sotilasoperaatioita johtavalla kenraali Ireneusz Nowakilla oli valtuus määrätä ohjus ammuttavaksi alas, jos sen lentorata olisi uhannut asutuskeskuksia (MON). Pääministeri Donald Tusk esitti saman linjan: ohjus olisi tuhottu, jos se olisi jatkanut kohti kaupunkeja (France 24). Se putosi avoimeen maastoon. Laukaisua ei tehty.

Päätösaika saattoi olla vielä kuutta minuuttia lyhyempi. Puolalaismedian siteeraaman apulaispuolustusministeri Cezary Tomczykin mukaan ukrainalaislentäjä ajoi ohjusta takaa, mutta kääntyi pois noin 20 sekuntia ennen Puolan rajaa. Syynä oli riski: aseistettu ukrainalaiskone Naton ilmatilassa olisi voinut laukaista Puolan puolustusjärjestelmien reaktion (Interia). Varsova, Nato tai Kiova eivät ole vahvistaneet kertomusta erillisellä lausunnolla. Jos se pitää paikkansa, viimeinen mahdollisuus tuhota ohjus ennen Puolaan tuloa katosi sekunteja ennen rajaa.

Romania muutti lakia. Sen lentäjät alkoivat ampua tunkeutujia alas.

Puolan ongelma ei ole poikkeus. Romania keräsi kuukausien ajan venäläisdroonien jäänteitä rajaseudun pelloilta ennen kuin sen asevoimat alkoivat ampua ilmatilaan tunkeutuvia kohteita. Muutos tuli helmikuussa 2025 hyväksytystä laista, joka valtuutti asevoimat tuhoamaan Romanian ilmatilaan laittomasti tulevat droonit (Adevărul). Sen jälkeen Romanian F-16-koneet ovat torjuneet kohteita sekä Mustanmeren rannikolla että sisämaassa (AP, Ziarul Financiar). Silti Romanian armeijan komentaja myönsi tapauksen, jossa lentäjät tunnistivat Shahed-drooniin näköhavainnolla mutta eivät voineet avata tulta. Armeija ei kertonut, mikä ehto jäi täyttymättä (Bursa).

Baltian maat ovat päätymässä samaan johtopäätökseen. Naton Baltic Air Policing -tehtävässä liittolaiskoneet nousevat vuorollaan tunnistamaan tuntemattomia ilma-aluksia Viron, Latvian ja Liettuan yllä. Nyt sitä ollaan muuttamassa varsinaiseksi ilmapuolustustehtäväksi, jossa voimankäyttösäännöt eli pysyvät ohjeet tulenkäytön ehdoista ovat laajemmat (ERR, LRT). Viron puolustusministeri Hanno Pevkurin mukaan ennakkovaltuudet vähentäisivät tarvetta soittaa pääkaupunkeihin ennen laukaisupäätöstä (ERR).

Saksalaisanalyytikko Nico Lange sanoi ZDFheutelle, että noin 95 kilometrin eteneminen ilman torjuntaa paljasti itäisen sivustan ilmapuolustuksen rajat (ZDFheute). Naton pääsihteeri Mark Rutte kuvasi ilmatilarikkomusta Venäjän sodan piittaamattomaksi seuraukseksi, ja liittokunta aktivoi ilma- ja maapuolustusta yhteistyössä Varsovan kanssa (Al Jazeera, Deutschlandfunk). Yhteistyö käynnistyi vasta sen jälkeen, kun ohjus oli jo osunut maahan.

Puolan sisäinen selvitys ratkaisee, suojasiko tulisääntö siviilejä vai jättikö se maan sen varaan, mihin ohjus sattuu putoamaan. Romania vastasi droonien kohdalla muuttamalla lakia. Baltian maat muuttavat nyt omia voimankäyttösääntöjään. Puolan on annettava liittolaisilleen yhtä selvä vastaus siihen, mitä seuraavien kuuden minuutin aikana tapahtuu.