Kövesi tarttuu Kreikan €2.6 billion jarrutukseen

EU:n pääsyyttäjä Laura Codruța Kövesi ilmoitti 22. toukokuuta Euroopan komissiolle virallisesti, että Kreikka estää hänen virastonsa työtä. Hän vetoaa EU:n budjettiehdollisuusasetukseen, jolla unionirahoitusta voidaan jäädyttää, jos oikeusvaltiopuutteet uhkaavat EU:n varoja (EPPO, Adevărul).

Asetusta on aiemmin käytetty hallituksia vastaan, jotka ovat olleet poliittisesti vastakkain EU-instituutioita hallitsevan keskustaoikeistolaisen Euroopan kansanpuolueen eli EPP:n kanssa. Kreikan hallitseva Uusi demokratia kuuluu EPP:hen, samaan poliittiseen perheeseen kuin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen.

Kaksi päätöstä, sama kohde

Kövesin kirjeessä nostetaan esiin kaksi Kreikan tointa, joiden hän katsoo rikkovan EU-sopimuksen vilpittömän yhteistyön velvoitetta (Digi24).

Ensimmäinen on lainsäädäntömuutos. Oikeusministeri Georgios Floridi vei parlamentissa 19. toukokuuta läpi lisäyksen, joka luo nopeutetun rikosprosessin istuville kansanedustajille. Tutkinta-ajat puolittuvat, ja oikeudenkäynnin on alettava kolmen kuukauden kuluessa (Epiloges). Muutos tuotiin perintölakipaketin sisään ilman kuulemista Euroopan syyttäjänvirastolta EPPO:lta, joka tutkii EU:n budjettiin kohdistuvia rikoksia. Floridin mukaan kyse on vuosina 2014–2019 voimassa olleen säännön palauttamisesta, eikä muutos vaikuta EPPO:n toimivaltaan.

Toinen koskee syyttäjiä. Kreikan korkein tuomarineuvosto jatkoi kolmen kreikkalaisen EPPO-syyttäjän toimikautta vain kahdella vuodella, vaikka EPPO:n oma hallintoelin oli marraskuussa 2025 päättänyt viiden vuoden kaudesta (Protothema).

Hallitus pitää molempia toimia tavanomaisena kansallisena menettelynä. Kövesi tulkitsee ne saman kokonaisuuden osiksi: EPPO:n työn jarruttamiseksi.

Miksi 2,68 miljardia euroa selittää kiistan

Taustalla ovat käynnissä olevat tutkinnat. EPPO:lla on Kreikassa 175 avointa tapausta, joissa EU:n budjetille aiheutuneeksi epäillyksi vahingoksi arvioidaan yhteensä 2,68 miljardia euroa (EPPO).

Suurin kokonaisuus liittyy OPEKEPE:hen, Kreikan maataloustukivirastoon. EPPO on pyytänyt parlamenttia poistamaan hallituspuolueen kansanedustajien syytesuojan tutkinnassa, joka koskee epäiltyä tukipetosta. Epäilyjen mukaan tukia on haettu tekaistuilla maa-alueilla ja liioitelluilla tuotantotiedoilla.

Lisäksi EPPO tutkii kahden siirtolaisleirin, Malakasan ja Sintikin, sopimuksia. Ne myönnettiin vuonna 2020 ilman julkista tarjouskilpailua, ja kustannukset olivat huomattavasti korkeammat kuin vastaavissa EU-rahoitteisissa hankkeissa (Le Monde).

Kreikka ei ole ainoa maa, jossa EPPO on kohdannut vastarintaa. Bulgaria hyllytti syyttäjän, Slovenia viivytteli nimityksiä ja Romaniassa nähtiin poliittista sekaantumista. Kreikka on kuitenkin ensimmäinen maa, jossa kiista on edennyt viralliseen budjettiehdollisuusilmoitukseen.

Valikoivan valvonnan testi

Budjettiehdollisuusasetusta on käytetty kerran aiemmin Unkaria vastaan. EU jäädytti silloin miljardeja euroja koheesiorahoitusta eli alueellista kehitystukea (CER). Kohteena oli hallitus, joka on avoimessa ristiriidassa Brysselin kanssa. Kreikka on eri tapaus, koska se kuuluu komissiota hallitsevaan EPP-liittoumaan.

Sama kuvio näkyy parlamentissa. Kun europarlamentaarikot hyväksyivät helmikuussa 2026 ensimmäisen Kreikkaa koskevan oikeusvaltiopäätöslauselman, EPP kieltäytyi neuvottelemasta siitä ja äänestämästä sen puolesta. Sosiaalidemokraattien mukaan EPP osallistuu tällaisiin päätöslauselmiin vain maissa, joita EPP ei johda (S&D Group).

Komissio voi nyt avata muodollisen menettelyn, käynnistää kevyemmän rikkomusmenettelyn tai hoitaa asian hiljaisella diplomatialla. Poliittisen liittolaisen kohdalla kolmas vaihtoehto on luontevin.

EU-tuomioistuimessa vireillä oleva asia C-225/24 voi kaventaa komission liikkumavaraa. Jos tuomioistuin katsoo, että budjettiehdollisuuspäätökset kuuluvat täyden tuomioistuinvalvonnan piiriin, myös komission päätös olla puuttumatta Kreikkaan voidaan haastaa Luxemburgissa (Verfassungsblog).

EU rakensi välineen vastustajiaan varten. Kövesi käänsi sen nyt liittolaista kohti.