Iskut pysäyttivät metron Dnipron ylityksessä

Kaksi droonia iski Kiovan Eteläsillan tukirakenteen lähelle 1. lokakuuta, kun metrojuna ylitti siltaa (Kyiv Independent, DW Ukrainian). Seuraavien päivien iskut pysäyttivät sillan metro- ja autoliikenteen sekä vaurioittivat toista, pohjoisempana sijaitsevaa ylityspaikkaa. Yksikään sillan jänneväli ei ole romahtanut. Metrojohto kertoo olevansa valmis käynnistämään junaliikenteen uudelleen, mutta sillan teknistä arviota ei ole vielä julkaistu.

Miten iskut muuttivat työmatkoja

Kaupunginjohtaja Vitali Klitškon mukaan junankuljettaja ja matkustajat selvisivät ensimmäisestä iskusta vammoitta (Kyiv Independent). Sillalle vauriot olivat vakavampia. Eteläsilta palvelee sekä autoilijoita että joukkoliikennettä: sillä on kuusi autokaistaa ja vihreän metrolinjan rata. Sulku katkaisee siten sekä yhden ajoreitin että jokapäiväisen työmatkayhteyden niiltä, joilla ei ole autoa (Yle).

Myöhemmät iskut vaurioittivat sillan tukirakennetta, ajorataa ja metrorataa suojaavaa betonikaidetta (DW Ukrainian). Metro- ja autoliikenne pysäytettiin, ja radan sähköt katkaistiin.

Klitško kertoi sillan joutuneen uuden iskun kohteeksi 2. lokakuuta (Reuters). Iskujen määristä on esitetty erilaisia laskutapoja. Siksi sillan rakenteellisesta kunnosta ei ole vieläkään selvää kuvaa.

Muiden siltojen liikennettä rajoitettiin pääosin sulkematta niitä kokonaan. Metro Bridge -sillalla oli 2. lokakuuta käytössä yksi kaista yhteen suuntaan, ja Patonin sillalla liikenne kulki hetken vain yhteen suuntaan (RBC Ukraine). Uutisissa esitetty väite, että viisi Kiovan kuudesta sillasta olisi suljettu, yhdisti samaan lukuun täyssulut, yksikaistaisen liikenteen, vuorottaisen liikenteen ja ilmahälytysten aikaiset pysäytykset (TSN, Defence24).

Junaliikenne joen yli ei pysähtynyt kokonaan. Kiovan kehärata ilmoitti liikennöineensä koko reittinsä 2. lokakuuta (ZN.ua).

Pohjoissilta joutui iskujen kohteeksi 3. lokakuuta. Ajorata ja johdinautojen ajolangat vaurioituivat. Bussit palasivat reiteilleen, mutta kulkivat myöhässä (Tram News). Rzeczpospolita kertoi kaupunginjohtajaan viitaten, että siltaan osui uusi isku 4. lokakuuta. Se vaurioitti tietä ja lämmitysinfrastruktuuria sekä haavoitti kahta ihmistä (Rzeczpospolita). Iskun jälkeen ei ole julkaistu siltakohtaista tilannekatsausta.

Junat voisivat kulkea, mutta silta odottaa asiantuntija-arviota

Klitško kuvasi tapahtumia 2. lokakuuta Kiovan puolustusneuvostossa, joka koordinoi kaupungin toimintaa sodan aikana. Hänen mukaansa metrojohto kertoi olevansa valmis käynnistämään junaliikenteen Eteläsillalla uudelleen (Epravda). Ensin insinöörien on kuitenkin arvioitava sillan kunto. Työhön on pyydetty tieteellisiä tutkimuslaitoksia asianomaisen ministeriön kautta.

Julkisuudessa ei ole valmista teknistä raporttia eikä korjausaikataulua. Myöskään sitä ei ole kerrottu, kuka allekirjoittaa virallisen päätöksen, joka sallii junien paluun sillalle. Ennen kuin nämä tiedot selviävät, ulkopuolelta ei voi arvioida, milloin vihreä metrolinja kulkee taas joen yli.

Mitä Moskova väittää ja mitä laki edellyttää

Venäjän puolustusministeriö listasi Kiovan sillan kohteeksi, jolla sen mukaan oli sotilaallista käyttöä. Reutersin mukaan ministeriö ei esittänyt väitteelleen todennettavissa olevia todisteita.

Kansainvälinen humanitaarinen oikeus asettaa väitteelle ehdot. Geneven yleissopimusten ensimmäinen lisäpöytäkirja suojaa siviilejä sodassa. Sen 52 artiklan mukaan silta voidaan katsoa sotilaalliseksi kohteeksi vain, jos se edistää tehokkaasti sotatoimia ja sen tuhoaminen tarjoaa iskun hetkellä selvän sotilaallisen edun (ICRC). Sääntö ei ratkaise, olivatko juuri nämä iskut laillisia. Arvio edellyttäisi tietoja siltojen käyttötavasta, joita Moskovan perustelematon väite ei anna.

Siltojen vaurioista on uutisoitu laajalti myös Ukrainan ulkopuolella. Suomen, Puolan ja Saksan tiedotusvälineet ovat seuranneet tilannetta tarkasti. Kun pääkaupungin liikenneyhteydet joen yli eivät toimi luotettavasti, Venäjän ilmaiskujen vaikutus näkyy tavallisessa arjessa.

Julkisten tietojen perusteella toistuvat iskut ovat heikentäneet Kiovan mahdollisuuksia ylittää Dnipro, vaikka yksikään sillan jänneväli ei ole romahtanut. Eteläsillan kunto myöhempien iskujen jälkeen odottaa yhä julkaistua teknistä arviota.