Latvian pääministeri erosi Ukrainan droonien paljastettua aukkoja NATO-puolustuksessa

Yhdentoista päivän aikana droonitapaukset osuivat viiteen Naton itäisen sivustan maahan. Latvian hallitus kaatui. Suomessa Helsinki-Vantaan liikenne pysäytettiin. Liettuassa tutkat eivät havainneet maahan syöksynyttä droonia lainkaan. Romaniassa evakuoitiin siviilejä räjähtävän romun läheltä. Viro vaati Ukrainaa asentamaan drooneihin automaattiset tuhoamistoiminnot. Naton yhteistä toimintamallia ei ollut.

Ketju

Tapahtumasarja alkoi 7. toukokuuta, kun kaksi ukrainalaista pitkän kantaman droonia lensi Venäjältä Latvian ilmatilaan ja putosi Rēzeknen lähellä. Ne vaurioittivat tyhjiä öljysäiliöitä, ja Latvian asevoimat myönsi havainneensa droonit mutta jättäneensä ne ampumatta alas, koska "kaikki turvallisuuskriteerit eivät täyttyneet". Puolustusministeri Andris Sprūds erotettiin kolme päivää myöhemmin. 14. toukokuuta pääministeri Evika Siliņa erosi.

15. toukokuuta Helsinki-Vantaan lentoasema keskeytti toimintansa useiksi tunneiksi drooniuhkien vuoksi, ja hävittäjiä lähetettiin Suomenlahden rannikon ylle. 17. toukokuuta epäilty ukrainalainen sotilasdrooni putosi Liettuan Utenan alueella. Liettuan asevoimien mukaan maan tutkat eivät havainneet droonia missään vaiheessa.

Baltian maissa jokainen ilmatilaloukkaus muuttui nopeasti poliittiseksi kriisiksi. Romania on samaan aikaan kantanut saman ongelman paljon vähäisemmällä huomiolla. Maassa on kirjattu pelkästään vuonna 2026 yhteensä 14 venäläistä droonitapausta, joista kolmessa droonissa oli räjähdelasti. Huhtikuussa Galațissa sattunut drooni-isku vaurioitti rakennuksia ja johti 515 siviilin evakuointiin. Laajaa eurooppalaista uutishuomiota Romania ei saanut.

Viisi maata, viisi hätävararatkaisua

Natolla ei ole sitovaa yhteistä menettelyä tilanteisiin, joissa droonit ajautuvat sodasta liittokunnan alueelle. Naton voimankäyttösäännöt eivät koske kansallisia asevoimia silloin, kun ne toimivat omalla alueellaan. Jokainen hallitus päättää itse, ammutaanko drooni alas, varoitetaanko siitä vai käynnistetäänkö neuvottelut. Syyskuussa 2025 aloitettu Eastern Sentry -operaatio koordinoi sensoriverkkoja ja tiedustelutietoa, mutta ei määritä yhteistä rajaa sille, milloin drooni tuhotaan tai tilanne viedään ylemmälle tasolle.

Aukko synnytti viisi kansallista koetta. Latvia havaitsi droonit, mutta ei toiminut. Liettua ei havainnut mitään. Suomi sulki siviililentoliikennettä. Romania otti vastaan toistuvia osumia ja testasi samalla vastadrooni-järjestelmiä Naton Eastern Phoenix -harjoituksessa. Viron puolustusministeri Hanno Pevkur valitsi toisen linjan ja vaati julkisesti Ukrainaa rakentamaan drooneihinsa automaattiset tuhoamistoiminnot, jotta ne tuhoutuvat poiketessaan reitiltä.

B9-maat eli Naton yhdeksän itäisen sivustan valtiota Romaniasta Viroon kokoontuivat Bukarestissa 13. toukokuuta. Yhteisessä julistuksessa tunnustettiin "kiireellinen tarve jatkaa Naton ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistamista, myös miehittämättömien ilma-alusten uhkaa vastaan". Unkari ilmoitti "rakentavasta pidättäytymisestä" eikä sitoutunut sovittuun muotoiluun. Julistus kuvasi tavoitetta, ei toimintamallia.

Kuka maksaa hinnan

Ukrainan mukaan Venäjän elektroninen sodankäynti ohjaa tarkoituksella ukrainalaisia drooneja Naton alueelle. Latvian asevoimat ja Viron tiedustelu pitävät selitystä pääosin uskottavana. Se ei kuitenkaan ratkaise ongelmaa. Droonit jatkavat tuloaan, ja poliittinen hinta jää maille, joiden alueelle ne putoavat.

Latvian kriisi näyttää mekanismin. Naton strategisen viestinnän asiantuntija Jānis Sārts varoitti, että puolustusministerin erottaminen droonitapauksen vuoksi "lähettää Venäjälle signaalin, että Latvia on helppo provosoida". Liettuan presidentti Gitanas Nausėda seurasi Latvian hallituksen kaatumista ja antoi jo ennakolta tiukkoja varoituksia ilmatilan suvereniteetista. Viisi päivää myöhemmin drooni putosi Liettuan alueelle.

Ruotsin Aurora 26 -harjoitus Gotlannissa vahvisti taustalla olevan sotilaallisen heikkouden. Ukrainan droonioperaattorit toimivat harjoituksessa vastustajana ja ylikuormittivat ruotsalaisjoukot toistuvasti. Puolustusministeri Pål Jonson myönsi Ruotsin tulleen "täysin jyrätyksi". Ukrainalaiskouluttajien arvio oli karu: Ruotsin drooniteknologia oli riittämätöntä, osin siksi että se nojaa GPS-ohjaukseen, joka ei kestä elektronisen sodankäynnin ympäristössä.

Baltian ja Pohjoismaiden vastadrooni-hankinnoissa on nyt liikkeellä yli 12 mrd. euroa. Osa rahoituksesta tulee EU:n SAFE-välineestä, uudesta hätäpuolustusluotosta, jonka avulla jäsenmaat voivat ottaa lainaa sotilashankintoihin. Jokainen maa ostaa kuitenkin omat järjestelmänsä omalla aikataulullaan, eikä yhteensopivuudesta ole takeita. Yhdentoista päivän droonitapaukset synnyttivät viisi kansallista kriisiä. Yhtään yhteistä vastausta ne eivät tuottaneet.