Latvian rajakamerat katoavat ylitysten lisääntyessä

Latvian asevoimien mukaan aseistetut, kasvonsa peittäneet saattajat uhkasivat sotilaita Valko-Venäjän puolella rajaa 5. lokakuuta ja yrittivät ohjata siirtolaisia Latviaan (TVNET). Myöhemmin samana yönä naamioituneet tunkeutujat tulivat Latvian puolelle ja veivät valvontakameroita. Viranomaisten mukaan rajalla paine kasvaa, mutta he eivät ole kertoneet, kuka ohjasi saattajia tai olivatko kamerat vieneet samat ihmiset.

Mitä rajalla tapahtui

Latvian kansallisten asevoimien mukaan kolme naamioitunutta ja aseistettua ihmistä ajoi vähintään 20 siirtolaisen ryhmää kohti rajaa ja uhkasi sitä vartioineita sotilaita (TVNET, LSM). Molemmat uutiset perustuvat asevoimien omaan selvitykseen. Saattajat pysyivät Valko-Venäjän puolella.

Latvian sotilaat estivät rajanylityksen. Asevoimat ei ole kertonut, millaisia aseita saattajilla oli, mitä he uhkasivat tehdä tai minne siirtolaiset vietiin.

Tiedonpuutteella on oikeudellista merkitystä. EU-tuomioistuin katsoi Liettuan poikkeuksellisia rajatoimia koskeneessa jutussa, ettei laiton maahantulo yksinään saa estää ihmistä hakemasta turvapaikkaa tehokkaasti (CJEU). Julkisuudessa kerrotun perusteella ei tiedetä, pyysikö joku ryhmästä suojelua.

Toinen välikohtaus tapahtui tuntia myöhemmin. Sisäministeri Jānis Dombrava kertoi naamioituneiden ihmisten tulleen Latvian alueelle, vaurioittaneen sähkökeskusta, vieneen kameroita ja palanneen Valko-Venäjälle ennen partion saapumista. Rajavartioston päällikkö Guntis Pujāts vahvisti kahden kameran kadonneen (Suspilne).

Epäiltyjä, videotallenteita tai rikosteknisiä tietoja ei ole julkistettu. Viranomaiset eivät ole yhdistäneet tunkeutujia aseellisiin saattajiin.

Viranomaiset ovat eri mieltä saattajien taustasta

Asevoimat kutsui tapahtumia EU:n ja Naton rajaan kohdistuvaksi hybridipainostukseksi. Termillä tarkoitetaan toimintaa, jossa valtio käyttää siirtolaisia ja häirintää naapurin kuormittamiseen avoimen voimankäytön sijaan. EU-johtajat käyttivät samaa määritelmää Valko-Venäjän toiminnasta lokakuussa 2021 ja kutsuivat Minskin siirtolaispainostusta hybridi-iskuksi (European Council).

Pujāts esitti tapahtumista toisenlaisen tulkinnan. Hänen mukaansa naamioituneet miehet saattoivat olla järjestäytyneitä rikollisia, jotka toimivat Valko-Venäjän turvallisuuspalvelujen avustamina tai ainakin niiden sallimina, eivät itse Valko-Venäjän viranomaisia. Minskin osuus voisi hänen arvionsa mukaan vaihdella sivustakatsojan roolista aktiiviseen tukeen. Julkistetut tiedot eivät ratkaise, kumpi tulkinta pitää paikkansa.

Kamerat katoavat yhä useammin

Pujātsin mukaan kameroiden ja muun rajavalvonnan elektroniikan sabotointi on lisääntynyt samalla kun aitaan kohdistuneet vahingot ovat vähentyneet. Julkisissa tiedoissa ei ole lukuja muutoksen suuruudesta.

Rajaviranomainen Artūrs Zīle kuvasi kehitystä tarkemmin. Hänen mukaansa kameroita oli jälleen purettu tai varastettu, rajapaine oli kasvanut edeltäneiden kahden viikon aikana ja neljäksi viikoksi oli pidätetty neljä epäiltyä järjestäjää (Apollo).

Rajanylitysluvut kertovat tilanteen mittakaavasta. Rajavartijat olivat estäneet tammikuusta lähtien 11 925 yritystä, kun koko viime vuonna niitä kirjattiin 12 046. Hallitus jatkoi 6. lokakuuta Vilkatis-operaatiota, jolla torjutaan laittomia rajanylityksiä, 31. joulukuuta asti (LSM). Kummassakaan uutisessa ei kerrota, saivatko rajavartijat jatkon myötä uusia toimivaltuuksia.

Paine jakautuu epätasaisesti EU:n ja Valko-Venäjän välisellä rajalla. Syyskuun puoliväliin mennessä Latvia oli kirjannut Valko-Venäjältä 10 807 maahantuloyritystä, Liettua 1 477. Liettua on heinäkuusta lähtien pitänyt 67 omaa rajaviranomaistaan, myös koiranohjaajia, auttamassa Latviaa Daugavpilsin lähellä sijaitsevan Silenen rajasektorin valvonnassa (VSAT).

Yhteistyö maiden välillä on jutun selvin rajat ylittävä piirre. Yksi EU-maa lähettää partiointiapua toiselle yhteiselle ulkorajalle. Lisähenkilöstö vahvistaa valvontaa Latvian puolella, mutta ei kerro, kuka järjestää ihmisten työntämisen rajalle Valko-Venäjän puolelta.

Julkiset tiedot tukevat rajatumpaa päätelmää kuin asevoimien käyttämä kehys antaa ymmärtää. Latvian viranomaiset ovat kertoneet toistuvista rajavalvontakameroiden vahingoittamisista samaan aikaan, kun rajanylityspaine on jälleen kasvanut. He eivät ole vielä kertoneet, kuka ohjasi aseellisia saattajia tai liittyivätkö nämä kameravarkauksiin. Dombravan ministeriön ja Latvian turvallisuuspalvelujen vastuulla on selvittää myös, mitä tapahtui sotilaiden käännyttämille ihmisille.