Latvia punnitsee €4.9m tukea ammusjupakan varjossa

Kaksi Viron puolustushankinnoista aiemmin vastannutta johtajaa vetää nyt Latviaan suunniteltua ampumatarviketehdasta. Latvian valtion kehityspankki arvioi hankkeelle julkista tukea. Latvia on vakuuttanut julkisuudessa, ettei syytä huoleen ole, mutta ei ole kertonut, mihin selvityksiin arvio perustuu.

Magnus-Valdemar Saar johti Viron puolustusinvestointikeskusta RKIK:ta, joka hankkii maan puolustusvoimien kaluston. Katri Raudsepp oli hänen varajohtajansa. Heidän kaudellaan RKIK maksoi lähes 60 miljoonaa euroa ennakkoon kokemattomalle toimittajalle tykistöammuksista, joita ei koskaan toimitettu Ukrainaan (Riigikontroll). Molemmat jättivät RKIK:n viimeistään vuoden 2025 puolivälissä. Maaliskuussa 2026 kumpikin työskenteli johtotehtävissä Wolfram Europassa, joka suunnittelee taistelukärkiä ja räjähteitä valmistavaa tehdaskokonaisuutta Jēkabpilsin lähelle Itä-Latviaan (LSM, TVNET).

Mitä Viron asiakirjat kertovat

RKIK alkoi elokuussa 2024 maksaa ennakkoja Italiaan rekisteröidylle Dataselille, jonka piti toimittaa ampumatarvikkeita Ukrainaan. Viron valtiontalouden tarkastusvirasto havaitsi myöhemmin ongelmia 71,6 miljoonassa eurossa toimittajille maksetuista yhteensä 72,1 miljoonan euron avoimista ennakoista (Riigikontroll, Euractiv). Datasel ei ollut aiemmin valmistanut raskaita tykistöammuksia.

RKIK ei pysty osoittamaan, millä perusteella Datasel valittiin. Asiakirjoista ei käy ilmi, kuka tarkasti yhtiön talouden tai tuotantokyvyn. Virasto ei myöskään pysty selvittämään jälkikäteen, kuka hyväksyi valinnan (ERR). Ukrainaan ei päätynyt yhtään käyttökelpoista ammusta. Ensimmäinen 15 miljoonan euron ennakko maksettiin Euroopan rauhanrahastosta, joka on EU:n talousarvion ulkopuolinen sotilaallisen avun rahasto. Viro voi joutua palauttamaan rahat (ERR). Viranomaiset ilmoittivat 10. syyskuuta, että Euroopan syyttäjänvirasto ottaa tutkinnan vastuulleen. Ketään ei ole asetettu syytteeseen.

Latvian avaamattomat portit

Wolfram lupaa sijoittaa hankkeeseen enintään 200 miljoonaa euroa ja luoda noin 200 työpaikkaa (Dienas Bizness). Julkisen sitoumuksen tiellä on kolme latvialaista instituutiota, joista yksikään ei ole julkistanut arviointinsa perusteita.

Valtion metsänhoitoyhtiö Latvijas valsts meži hallinnoi suunnitellun tehdasalueen rakennusoikeuksia. Julkisuuteen ei ole kerrottu, onko oikeudet jo myönnetty vai käsitelläänkö hakemusta yhä. Latvian valtion kehityspankki ALTUM arvioi noin 4,9 miljoonan euron julkista tukea, kertoo LSM. Rahoitusta ei ole hyväksytty. Latvian puolustusministeriö kertoi Latvian televisiolle keskustelleensa Viron tapauksesta Wolframin kanssa sen tultua julkisuuteen. Ministeriö ei nähnyt aihetta muuttaa myönteistä kantaansa. Epäselvää on, edellyttääkö ALTUMin päätös virallisesti ministeriön puoltavaa lausuntoa vai onko kyse oikeudellisesti sitomattomasta poliittisesta tuesta.

Mikään kolmesta toimijasta ei ole kertonut, ottiko se yhteyttä Viron viranomaisiin, selvittikö Saarin ja Raudseppin toiminnan tai tarkastiko Wolframin omistajat ja rahoituksen alkuperän. Julkisuuteen ei ole annettu muistiota eikä selvitystä varojen alkuperästä.

Wolframin latvialainen tytäryhtiö rekisteröitiin tammikuussa 2026, ja sen osakepääoma oli 2 800 euroa (Dienas Bizness). Wolfram ei ole nimennyt hanketta rahoittavaa pankkia tai muuta rahoittajaa, rakennusurakoitsijaa eikä teknologian lisensoijaa. Puolustusministeriö ei sijoita hankkeeseen eikä ole tehtaan taattu asiakas (Resilience Media).

Ennen tukipäätöstä

Saarin mukaan Viron kiista koskee hänen aiempaa virkatehtäväänsä eikä sen pitäisi vaikuttaa Latvian tehdashankkeeseen. Saarin ja Raudseppin nimitykset eivät osoita, että Wolfram toistaisi Dataselin epäonnistumisen. Myöskään yhtiöiden toimitusketjujen tai rahoituksen välisestä yhteydestä ei ole näyttöä. Juuri siksi tarkastusten dokumentointi ratkaisee: vain kirjallisten selvitysten perusteella voidaan erottaa asianmukaisesti valmisteltu hanke toistuvasta toimintatavasta.

Latvia ehtii vaatia näytön ennen tuen hyväksymistä. ALTUM voi sitoa rahoituksen välitavoitteisiin, vakuuksiin tai takaisinperintäehtoihin. Metsänhoitoyhtiö voi edellyttää omistajien julkistamista ennen rakennusoikeuksien lopullista myöntämistä. Päätöksiä ei ole vielä tehty. Maa-alueen, tukien ja poliittisen hyväksynnän sitomisen jälkeen vaikeiden kysymysten esittämiseen on selvästi vähemmän kannustimia.

Eurooppa käyttää paljon rahaa ampumatarviketuotannon kasvattamiseen, ja tarve on todellinen. Viron tapaus osoittaa, mitä seuraa, jos kiire syrjäyttää hankintojen perustarkastukset. Latvian puolustusministeriön, ALTUMin ja Latvijas valsts mežin on vastattava julkisesti ja asiakirjoin kahteen kysymykseen: mitä tarkastettiin ja milloin?