Latvian hallitus kaatui, kun NATO-ilmasäännöt estivät rajadroonien alasampumisen

Toukokuun 7. päivän yönä Itämeren ilmatilaa valvoneet ranskalaiset hävittäjät havaitsivat droonin Latvian Rēzeknen yllä, 40 kilometrin päässä Venäjän rajasta. Koneet seurasivat sitä näköyhteydessä. Aseet olivat valmiina. Laukausta ei tullut. Latvian television myöhemmin kertoma syy oli yksinkertainen: "voimankäytön kriteerit eivät täyttyneet." Viikon sisällä puolustusministeri erosi, pääministeri seurasi perässä ja hallitus kaatui (Le Monde, Breaking Defense).

Järjestelmä toimi niin kuin se on rakennettu. Ongelma on, että uhka ei enää sovi järjestelmään.

Neljä päätöspistettä, ei laukaisukäskyä

Naton Baltian ilmavalvonta kulkee neljän toimijan komentoketjun läpi. Pohjois-Atlantin neuvosto, jossa kaikkien 32 liittolaisen on oltava mukana, määrittää voimankäyttösäännöt. SACEUR eli Naton Euroopan-joukkojen ylipäällikkö, aina yhdysvaltalainen kenraali, muuttaa ne operatiivisiksi käskyiksi. Saksassa toimiva CAOC Uedem, ympärivuorokautinen ilmaoperaatiokeskus, antaa hälytyslähdön. Osallistujamaa, tässä tapauksessa Ranska, säilyttää vielä oman kansallisen päätösvallan aseenkäyttöön omassa sotilaallisessa komentoketjussaan (NATO, Defence Matters).

Latvia ei voi käskeä Nato-lentäjää ampumaan. Maalla ei ole omia taistelukoneita. Se tarjoaa kiitotien ja tutkajärjestelmät, mutta päätös aseenkäytöstä kuuluu Pariisille, kulkee Uedemin kautta ja on sidottu Brysselissä sovittuihin sääntöihin. Latvian Nato-suurlähettiläs on myöntänyt, että Latvian ilmatilaan tulevat droonit ovat "ensisijaisesti" Latvian vastuulla, vaikka maalta puuttuu kyky kantaa vastuu käytännössä (LRT).

Säännöt edellyttävät näköhavaintoon perustuvaa tunnistusta, varmuutta siitä, etteivät putoavat osat vaaranna siviilejä, sekä suhteellisuusarviota. Kun hidas drooni lentää 200 metrin korkeudessa asutun kaupungin yllä aamuyöllä, ehtojen täyttäminen voi olla käytännössä mahdotonta ennen kuin laite osuu johonkin.

Kahdenväliset kiertotiet

Naton yksimielisyysvaatimuksen rinnalle itäisen sivustan maat rakentavat kahdenvälisiä ratkaisuja Ukrainan kanssa. Ukrainalla on se osaaminen, jota droonisodasta on kertynyt taistelukentällä. Bukarestin yhdeksikön huippukokouksessa 13. toukokuuta Liettua allekirjoitti Ukrainan kanssa täyden Drone Deal -sopimuksen, joka kattaa neljän drooniluokan yhteistuotannon Liettuassa (Euromaidan Press). Puola ja Viro kehittävät yhdessä Mark 1 -droonintorjuntaohjusta. Puolalaistehtaat valmistautuvat massatuotantoon, ja taistelutestit ovat jo käynnissä Ukrainassa (Army Recognition).

Naton pääsihteeri Mark Rutte tuki ajattelua huippukokouksessa: "Emme voi jatkaa 20 000 dollarin droonien pudottamista 3 tai 4 miljoonan dollarin ohjuksilla... Ukrainalla voi olla tässä suuri rooli" (NATO). Suomi etenee omalla kaistallaan ja vauhdittaa droonituotantoyhteistyötä Kiovan kanssa. Taustalla on kansallinen lainsäädäntö, joka rajoittaa ampumista Venäjän rajan suuntaan (YLE).

EU rakentaa samaan aikaan omaa rinnakkaista malliaan. Euroopan komissio avasi 5. toukokuuta haun EU:n ja Ukrainan Drone Alliance -aloitteen perustajajäsenille. Määräaika on 25. toukokuuta (European Commission). Ranska ja Saksa suhtautuvat kuitenkin torjuvasti siihen, että Bryssel saisi puolustuksessa koordinoivan roolin. Ne suosivat Natoa tai pienempiä kokoonpanoja, joihin niiden oma vaikutusvalta ulottuu paremmin (Lowy Institute). Nyt rinnakkain on kolme institutionaalista väylää: Nato, EU ja kahdenväliset sopimukset. Yksikään ei vielä tuota yhtenäistä suojaa.

Aukko näkyy kartalla

Lopputulos jakaa liittokuntaa kahteen kerrokseen. Maat, joilla on omat ilmavoimat, kuten Puola ja Suomi, voivat toimia kansallisesti, kun drooni ylittää rajan. Puola on jo pudottanut alueellaan ainakin kolme venäläistä droonia. Latvia, Viro ja Liettua taas ovat ilman omaa taistelukonekalustoa kiinni Naton komentoketjussa, jonka päätöksenteko on liian hidas uhkaan, jossa aikaa mitataan minuuteissa.

Itä-Latviassa annettiin uusi droonihälytys 15. toukokuuta. Naton hävittäjät nousivat jälleen ilmaan. Toukokuun 7. päivän paljastama rakenteellinen aukko on silti yhä paikkaamatta (LSM). Droonit jatkavat lentojaan, ja aseellista hyökkäystä torjumaan rakennettu liittokunta ei ole vielä sopinut, mitä tehdään halvalla miehittämättömälle ilma-alukselle, joka lentää yöllä matalalla jäsenmaan kaupungin yllä. Kahdenvälinen yhteistyö voi ajan mittaan täyttää aukon. Toistaiseksi eniten alttiina ovat maat, joilla on vähiten omaa päätösvaltaa suojautua.